Olemme velipuoleni kanssa jakamassa isävainaamme kuolinpesää. Isämme oli muuttaessaan hoitokotiin myynyt osakehuoneistonsa velipuoleni lapsille ilmeiseen alihintaan. Käsittääkseni velipuoleni lapset maksoivat kaupan johdosta lahjaveroakin. Kauppakirjassa oli maininta siitä, ettei kauppaa ole katsottava ennakkoperinnöksi. Nyt kuolinpesässä ei ole juurikaan jaettavaa, mutta voinko jotenkin vedota tuohon alihintaiseen kauppaan velipuoleni ennakkoperintönä saadakseni lakiosani?
Ennakkoperintö on lahja tai lahjanluonteinen luovutus, joka otetaan huomioon laskennallisena lisäyksenä määritettäessä perittävän kuoleman jälkeen perillisten arvomääräisiä perintöosia. Jos perittävä oli itse eläessään kieltänyt lahjan ennakkoperintöluonteen, ei kyseessä voi olla ennakkoperintö.
Suomalainen perintöoikeusjärjestelmä perustuu aika pitkälti rintaperillisten yhdenvertaisuuden ajatukselle. Jotta perittävä ei voisi tehokkaasti suosia yhtä rintaperillistä muiden rintaperillisten kustannuksella, on ennakkoperintöjärjestelmän lisäksi säädetty suosiolahjasta. Muutoinhan perittävä voisi eläessään suosia yhtä perillistään lahjoituksin, joiden ennakkoperintöluonteen aina kieltäisi.
Kyseisen säännöksen nojalla on pesän varoihin lisättävä perittävän jälkeläiselleen tai ottolapselleen taikka tämän jälkeläiselle tahi näiden puolisoille antamansa sellainen lahja, jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia sen saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi. Suosiolahjasäännöksellä suojataan siten vain lakiosaan oikeutettua perillistä eli perittävän rintaperillistä – kaukaisemmassa sukulaisuussuhteessa olevat perilliset eivät voi suosiolahjaan vedota.
Suosiolahjaan vetoavan rintaperillisen tulee näyttää se, että lahjanantajan tarkoituksena on ollut suosia lahjansaajaa lakiosaperillisen kustannuksella. Käytännössä juuri se, että perittävä on kieltänyt ennakkoperintöluonteen, usein osoittaa tarkoituksena olleen suosia lahjansaajaa. Joissain tilanteissa lahjalle tai alihintaiselle kaupalle on ollut olennaisesti muu kuin suosimistarkoitus. Tällainen voi olla esimerkiksi se, että perittävä on pyrkinyt turvaamaan esimerkiksi vanhuudenpäivänsä tai yritystoimintansa jatkuvuuden.
Suosiolahja huomioidaan perinnönjaossa laskennallisena lisäyksenä jäämistöön. Lakiosat lasketaan ikään kuin lahjoitettu omaisuus olisi vielä pesässä. Mikäli lakiosaa ei voida täysimääräisesti täyttää edes silloin, kun suosiolahjaan perustuvat laskennalliset lisäykset on tehty, voi lakiosaan oikeutettu perillinen nostaa lakiosan täydennyskanteen lahjansaajaa vastaan. Tällöin suosiolahjan saanut velvoitetaan suorittamaan lakiosaperilliselle täydennyksenä se määrä, mikä lakiosasta on jäänyt uupumaan.
Lakiosan täydennystä on vaadittava kanteella vuoden kuluessa siitä, kun perillinen on saanut tiedon perittävän kuolemasta ja suosiolahjan antamisesta, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta.
Esimerkin vuoksi ajateltakoon, että kysyjän tapauksessa suosiolahjan määrä on ollut 190 000 euroa ja perittävän kuoltua on kuolinpesässä varoja vain 10 000. Lakiosat lasketaan sen perusteella, että pesässä olisi varoja yhteensä 200 000. Lakiosa on puolet perintöosasta, eli tässä tapauksessa 50 000. Koska pesässä tosiasiallisesti on varoja vain 10 000, voi lakiosaperillinen vaatia lakiosansa täydennyksenä 40 000 suosiolahjan saaneilta.