Emme olleet saaneet lapsia ennen puolisoni kuolemaa, joten meille ei jäänyt yhteisiä perillisiä. Olen itse varakkaampi ja haluaisinkin säilyttää oman omaisuuteni ensin itselläni ja lopulta omille perillisilleni, sillä edesmenneen puolisoni sisarukset sekä muut edunsaajat ovat minulle tuntemattomia. Kuinka ratkaisen tilanteen parhaiten?
Avioliitossa ilman rintaperillistä tai testamentinsaajaa kuolleen omaisuus menee perintönä tämän puolisolle. Rintaperillisiä ovat biologiset sekä adoptoidut lapset. Leski saa omaisuuden rajoitetuin omistusoikeuksin, jos edesmenneellä puolisolla on toissijaisia perillisiä, kuten sisaruksia. Rajoitettu omistusoikeus antaa leskelle mahdollisuuden myydä omaisuutta ja hyödyntää sitä muutenkin. Leski ei kuitenkaan voi testamentata tätä omaisuutta.
Leskellä on lähtökohtainen oikeus hallita koko jäämistöä jakamattomana. Rintaperillinen voi kuitenkin vaatia jäämistön jakoa, jolloin lesken hallintaoikeus kaventuu puolisoiden yhteiseen asuntoon ja sen irtaimistoon. Leski saa tällöin vapaasti asua asunnossa, mutta ei myydä sitä.
Puolisoiden lopullinen perinnönjako suoritetaan lesken kuoltua, ja silloin jaetaan molempien puolisoiden omaisuus. Jaossa osallisia ovat lesken perilliset ja ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset. Tällöin lesken hallussa ollut omaisuus jaetaan näille kahdelle perillispiirille lähtökohtaisesti siinä suhteessa kuin puolisoiden omaisuus oli lesken saadessa sen haltuunsa. Lesken omaisuuden kasvu tulee siis molempien perillispiirien hyödyksi.
Leski ja ainoastaan hän voi vaatia pesänjakoa puolisonsa kuoltua. Ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset joutuvat odottamaan lesken kuolemaa. Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännön mukaan lesken vaatimassa pesänjaossa leski ei voi vedota tasinkoprivilegiin. Tasinkoprivilegin mukaan lesken ei tarvitse osituksessa luovuttaa omaisuuttaan edesmenneen puolisonsa perillisille. Tällöin puolisoiden omaisuus jaettaisiinkin kahtia normaalien ositusperiaatteiden mukaan, mikä olisi epäedullista varakkaalle leskelle.
Tässä tilanteessa lesken voisi olla kannattavaa luopua oikeudestaan periä puolisonsa. Perinnöstä luopumisen jälkeen leski voi suorittaa omaisuuden osituksen ja vedota tässä osituksessa tasinkoprivilegiinsä. Näin ollen ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset saavat heille kuuluvan osuuden ja lesken omaisuus säilyy hänellä. Leski säilyttää kuitenkin oikeuden hallita jäämistöä jakamattomana, mikä kattaa vähintään puolisoiden yhteisen asunnon irtaimistoineen.
