Olemme mieheni kanssa testamentanneet omaisuuttamme lapsillemme ja määränneet, että lasten puolisoilla ei ole avio-oikeutta testamentattuun omaisuuteen. Miten käy omaisuudelle, jonka lapsemme on meiltä saanut testamentin nojalla, jos lapsemme kuolee avioliitossa ilman omaa rintaperillistä? Palautuuko omaisuus tällöin takaisin ”omaan sukuun” vai meneekö se silti lapsemme puolisolle?

On hyvin yleistä, että testamentissa käytetään määräystä, jonka mukaan testamentinsaajan mahdollisella puolisolla ei ole avio-oikeutta testamentattuun omaisuuteen. Tällä määräyksellä on yleensä tarkoitus pyrkiä säilyttämään testamentattu omaisuus omassa suvussa ja erityisesti estämään omaisuuden siirtyminen testamentinsaajan entiselle puolisolle mahdollisessa avioerossa.

Monelle saattaa olla yllätys, että tällainen testamenttimääräys ei kuitenkaan palauta testamentattua omaisuutta takaisin testamentintekijän sukuun, jos testamentinsaaja kuolee ilman omaa rintaperillistä. Määräys vaikuttaa vain siten, että kyseistä omaisuutta ei testamentinsaajan ja tämän lesken välisessä osituksessa huomioida avio-oikeuden alaisena omaisuutena. Leski kuitenkin perii ensiksi kuolleen puolisonsa, jos tältä ei jäänyt rintaperillistä. Näin on riippumatta siitä, oliko puolisoilla avio-oikeus toistensa omaisuuteen vai ei. Leski siis perii puolisonsa myös sellaisen omaisuuden osalta, jonka omaisuuden ensiksi kuollut puoliso on itse saanut testamentin nojalla ja avio-oikeuden poistavin ehdoin.

Lesken perintöoikeuden sisältöä on luonnehdittu niin sanotuksi rajoitetuksi omistusoikeudeksi. Tällä tarkoitetaan sitä, että leski saa eläessään vapaasti käyttää puolisoltaan perimäänsä omaisuutta. Leski saa jopa luovuttaa tällaista omaisuutta vastikkeetta. Ensiksi kuolleen puolison toissijaisilla perillisillä – vanhemmilla, sisaruksilla tai näiden jälkeläisillä – ei ole oikeutta kieltää tai muutoinkaan vaikuttaa mihinkään oikeustoimiin, joita leski perimällään omaisuudella tekee.

Vasta lesken kuoltua jaetaan omaisuus ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten ja lesken perillisten kesken. Jos ensiksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt edes toissijaisia perillisiä, perii leski puolisonsa täysin omistusoikeuksin. Ensiksi kuolleen puolison isovanhemmat, sedät, tädit tai enot eivät siten ole oikeutettuja perintöön edes lesken jälkeen toimitettavassa jaossa, ja omaisuus siirtyy pysyvästi toiseen sukuun. Peilikuvanomaisesti menetellään silloin, jos leskeltä itseltään ei ole jäänyt perillistä, mutta ensiksi kuolleen puolison toissijaisia perillisiä on elossa vielä lesken kuoltua. Tällöin myös lesken koko omaisuus siirtyy ensiksi kuolleen puolison sukuun.

Lähtökohtaisesti lesken ja ensiksi kuolleen puolison kuolinpesät jaetaan lesken perillisten ja ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten kesken tasan. Tästä voidaan poiketa muun muassa silloin, kun puolisoilla ei ollut avio-oikeutta toistensa omaisuuteen.

Lesken saaman omistusoikeuden rajoitus ilmenee siinä, että leski ei voi pätevästi testamentata puolisoltaan perimäänsä omaisuutta, jos ensiksi kuolleelta puolisolta jäi toissijaisia perillisiä. Jos leski on antamalla lahjan aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen ja lahjoitus on tehty ottamatta asianmukaisesti huomioon ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta, voivat nämä olla oikeutettuja vastikkeeseen lesken jälkeen toimitettavassa jaossa. Joissain tapauksissa lahjan saaja voi olla velvollinen palauttamaan tällaisen lahjan tai sen arvon.

Jos testamentintekijän tahtona on, ettei testamentinsaajan mahdollinen puoliso peri testamentattua omaisuutta ensisaajan jälkeen, tulee testamentissa määrätä omaisuuden toissijaissaajasta.