Olen matkailualalla yrittäjänä, ja minulla on erääntynyt ja maksamaton laskusaatava asiakkaaltamme. Lähdin velkomaan saatavaa asiakkaalta käräjäoikeudessa panemalla vireille summaarisen haastehakemuksen. Sain kuitenkin käräjäoikeudelta tiedon, että velallinen on ilmoittanut vastustavansa vaatimustamme perusteeltaan. Haluaisin tietää, että miten prosessi etenee tästä eteenpäin? Entä voimmeko vielä sopia asian?
Velkoja (eli kantaja) voi periä riidatonta saatavaa velalliselta (eli vastaajalta) oikeudellisen perinnän kautta toimittamalla summaarisen haastehakemuksen käräjäoikeuteen. Tarkoituksena on, että riidaton asia käsitellään käräjäoikeudessa nopeutetusti kirjallisessa menettelyssä. Mikäli vastaaja ei anna asiassa vastaustaan tai vetoaa vain seikkoihin, joilla ei selvästi ole merkitystä asian ratkaisemisen kannalta, antaa tuomioistuin asiassa yksipuolisen tuomion. Yksipuolinen tuomio on täytäntöönpanokelpoinen, ja kantaja voi sen perusteella pätevästi pyytää ulosottomiestä perimään saatavaansa vastaajalta.
Kysyjän tapauksessa vastaaja on riitauttanut kantajan vireille paneman asian. Asia riitautuu, kun vastaaja ilmoittaa vastustavansa kantajan vaatimusta joko perusteeltaan tai määrältään. Asian riitautumisen seurauksena asian käsittelyä ei jatketa suppeassa menettelyssä, vaan asian käsittely siirretään normaaliin riita-asian käsittelyyn. Jos asiaa siihen saakka käsitellyt käräjäoikeus ei ole muulla perusteella toimivaltainen, siirretään riitautunut asia tämän seurauksena käsiteltäväksi toimivaltaiseen käräjäoikeuteen. Mikäli vastaajana on yksityishenkilö, siirretään asia tällöin hänen kotipaikkansa tai vakituisen asuinpaikkansa käräjäoikeuteen.
Riita-asian käsittelyä jatketaan kirjallisen valmistelun jälkeen suullisessa valmistelussa, johon osapuolet kutsutaan. Valmistelussa selvitetään, mistä seikoista osapuolet ovat erimielisiä ja onko asiassa mahdollista saavuttaa osapuolten välillä sovinto. Erotuksena suppeaan menettelyyn osapuolilla on nyt myös mahdollisuus esittää todistelua asiassa. Mikäli sovinnon edellytyksiä ei ole tai sovintoon ei muutoin päästä, päättyy valmistelu ja asia siirretään suulliseen pääkäsittelyyn. Riita-asian ratkaisu annetaan joko heti istunnon jälkeen tai myöhemmin kansliassa.
Asian käsittelyn siirtäminen riita-asian käsittelyyn vaikuttaa myös oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan kelpoisuudelle asetettuihin vaatimuksiin. Kantaja voi käyttää summaarisen haastehakemuksen laatimisessa ja sen vireillepanossa avustajana ketä tahansa rehellisenä ja muutoin kyseiseen tehtävään sopivaa ja kykenevää täysi-ikäistä henkilöä, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. Sitä vastoin osapuolen on mahdollista käyttää asian riitautumisen jälkeen oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana ainoastaan asianajajaa, julkista oikeusavustajaa taikka luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa tarkoitettua luvan saanutta oikeudenkäyntiavustajaa.
Lisäksi kantajalta peritään asian riitautumisen jälkeen korkeampi 260 euron suuruinen oikeudenkäyntimaksu. Asian todisteellinen riitautuminen synnyttää kuitenkin kysyjälle mahdollisuuden saada korvaus hänelle aiheutuneille asianajo- ja oikeudenkäyntikuluille yrityksellä mahdollisesti olevasta oikeusturvavakuutuksesta. Tällöin kysyjälle jää suoritettavaksi oikeusturvavakuutuksen omavastuuosuus, joka on yleisesti 15 prosenttia aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista, kuitenkin vähintään vakuutussopimuksen tehtäessä sovittu määrä. On kuitenkin huomattava, että oikeusturvavakuutus ei kata oikeudenkäyntikuluja, jotka jutun hävinnyt osapuoli tuomitaan korvaamaan vastapuolelle.
Kokemustemme mukaan velkomusasioissa on mahdollisuus päästä tyydyttävään ratkaisuun ilman täysimittaista oikeudenkäyntiä. Sovintoon pyrkiminen osapuolten välillä on mahdollista missä tahansa vaiheessa riita-asian käsittelyn aikana. Usein sovinnolla saavutetaankin nopeammin lopputulos ja kulut pysyvät näin ollen myös kohtuullisempina. Sovinto lopettaa riidan kokonaisuudessaan, eikä riita-asian käsittelyä enää sovinnon saavuttamisen jälkeen jatketa.
Halutessaan osapuolet voivat pyytää tuomioistuinta vahvistamaan sovinnon, jolloin siitä tulee täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu, jonka perusteella sovittu suoritus voidaan periä ulosotossa. Ellei sovintoa vahvisteta, on se tavallinen osapuolia sitova sopimus.
