Epäilen, että alaikäinen lapseni on joutunut seksuaalirikoksen uhriksi. Miten asiassa kannattaisi edetä seuraavaksi? Entä millainen prosessi meitä odottaa, mikäli päätämme viedä asian eteenpäin?
Rikosilmoituksen tekeminen
Lapsen hyvinvoinnin kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä rikosepäily selvitetään. Rikosilmoitus on suositeltavaa tehdä poliisille mahdollisimman pian millä tahansa poliisilaitoksella. Poliisi harkitsee rikosilmoituksen perusteella, onko asiassa perusteet esitutkinnan aloittamiselle eli onko asiassa syytä epäillä, että rikos on tapahtunut. Mikäli esitutkinta päätetään aloittaa, aloittaa poliisi esitutkinnan kuulustelemalla asianomistajaa ja tämän jälkeen rikoksesta epäiltyä ja todistajia.
Lapsen kuuleminen esitutkinnassa
Lapsella on rikoksen uhrina eli asianomistajana samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin rikoksen uhreilla. Lasta kohdellaan hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. Lapsen kuuleminen esitutkinnassa tapahtuu joko poliisilaitoksella tai oikeuspsykiatrisessa tutkimusyksikössä erityisesti silloin, kun kyseessä on pieni lapsi. Alaikäisen edustajalla (yleensä huoltajalla tai edunvalvojan sijaisella) on oikeus olla läsnä lapsen kuulemistilanteessa lukuun ottamatta tilanteita, joissa edustaja on itse rikoksesta epäilty. Alle 15-vuotiaan kuuleminen tallennetaan yleensä ääni- ja kuvatallenteelle, jonka jälkeen tallenne kirjoitetaan auki ja teksti liitetään esitutkintapöytäkirjaan.
Asianomistajalla on oikeus käyttää rikosprosessissa avustajaa. Tuomioistuin voi myöntää asianomistajalle oikeudellisen avustajan esitutkintaan ja oikeudenkäyntiin, mikäli hänellä on vaatimuksia syyttäjän ajamassa asiassa. Avustajan palkkio maksetaan seksuaalirikoksiin liittyvissä tapauksissa valtion varoista. Tällöin voi kääntyä kenen tahansa yksityisen avustajan (asianajajan tai luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan) puoleen, ja avustaja hankkii avustajanmääräyksen tuomioistuimelta.
Syyttäjä harkitsee esitutkintapöytäkirjan perusteella, että nostaako hän asiassa syytteen. Mikäli syyte päätetään nostaa, ilmoittaa käräjäoikeus asianosaisille asian käsittelypäivän, rikoksen, josta syytetään sekä todisteet, joita syyttäjä aikoo esittää.
Oikeudenkäynti
Mikäli lapsen kertomus on esitutkinnassa tallennettu, ei alle 15-vuotiaan lapsen tarvitse yleensä mennä henkilökohtaisesti oikeuteen kertomaan tapahtumista. Tällöin lasta voi edustaa oikeudenkäynnissä hänen huoltajansa, edunvalvoja taikka avustaja. Myös 15–17-vuotiaan lapsen kuuleminen voidaan tallentaa ja tallennetta käyttää todisteena oikeudenkäynnissä, mikäli lapsi on erityisen suojelun tarpeessa, kun otetaan huomioon hänen henkilökohtaiset olosuhteensa ja rikoksen laatu.
Lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskeviin oikeudenkäynteihin ei lapsen suojelemiseksi lähtökohtaisesti päästetä yleisöä. Käräjäoikeus voi lisäksi päättää, että asianomistajan henkilöllisyys ja asiaa koskevat asiakirjat määrätään salassa pidettäviksi. Myös tuomio voidaan määrätä salaiseksi. Syytetyn nimi, rikos, josta hänet on tuomittu, tuomitut korvaukset sekä rangaistus ovat kuitenkin julkisia tietoja.
Avustajan tehtävänä on vastata lapsen puolesta esitettävien vaatimusten ja niiden perustelujen esittämisestä käräjäoikeudessa. Oikeudenkäynnissä syyttäjä esittää syytteen ja muut vaatimuksensa, asianomistaja tai hänen avustajansa vahingonkorvausvaatimukset ja syytetty vastauksensa esitettyihin vaatimuksiin. Syyttäjä esittelee asian suullisesti, jonka jälkeen käydään läpi kirjalliset todisteet ja kuullaan henkilökohtaisesti asianosaisia sekä todistajia. Käräjäoikeus harkitsee tämän jälkeen päätöstä. Itse tuomio julistetaan joko istuntosalissa tai annetaan myöhemmin kirjallisesti käräjäoikeuden kansliassa. Käräjäoikeuden tuomiosta on mahdollista valittaa hovioikeuteen. Mikäli tuomioon ei haeta muutosta, tulee siitä lainvoimainen ja se voidaan panna täytäntöön.
Korvausten hakeminen
Mikäli tuomioistuin on velvoittanut rikoksentekijän maksamaan korvauksia, voidaan maksujärjestelyistä sopia hänen kanssaan tai antaa korvauksen periminen ulosottomiehen hoidettavaksi. Korvauksia voi saada ulosoton ohella myös Valtiokonttorista. Valtiokonttori korvaa valtion varoista rikoksen uhrille pääasiassa korvauksia henkilövahingoista ja kärsimyksestä. Korvauksia ei tarvitse ensin yrittää periä rikoksentekijältä. Tuomittuja korvauksia voi hakea valtion varoista Valtiokonttorista joko sähköisesti tai internetistä tulostettavalla lomakkeella kolmen vuoden kuluessa korvausasiassa annetusta lainvoimaisesta tuomiosta.
Lähtökohtaisesti Valtiokonttori maksaa korvaukset tuomioistuimen antaman päätöksen mukaisesti. Jos Valtiokonttori ei kuitenkaan maksa kaikkia tuomioistuimen määräämiä korvauksia, voi loppusumman laittaa ulosoton kautta perittäväksi rikoksentekijältä. Valtiokonttorille tehtävän korvaushakemuksen käsittelyaika on keskimäärin 6–8 kuukautta, joten on suositeltavaa laittaa hakemus Valtiokonttoriin jo heti käräjäoikeuden päätöksen jälkeen, vaikka tuomio ei olisi lainvoimainen.
Lisää tietoa asian etenemisestä saa prosessin aikana sekä poliisilta että lainoppineelta avustajalta.
