Entinen työkaverini on julkaissut minusta valheellisia ja halventavia väitteitä useita kertoja sekä omallaan että minun Facebookprofiilini ”seinällä”. Tein asiasta rikosilmoituksen, vaadin rangaistusta ja vahingonkorvausta, ja nyt käräjäoikeudesta pyydetään ilmoittamaan kirjallisesti korvausvaatimus. Minkä verran korvausta kunnianloukkauksen perusteella voi tai kannattaa vaatia?
Rikoksesta tuomittu velvoitetaan korvaamaan rikoksella aiheuttamansa vahingon, jos rikoksen uhri eli asianomistaja on korvausta oikeudessa vaatinut. Korvattavia vahinkoja ovat henkilö-, esine- ja niin sanottu puhdas varallisuusvahinko. Lisäksi eräissä rikostapauksissa voi korvausta saada myös loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä.
Kunnianloukkaus on yksi niistä tapauksista, joka oikeuttaa kärsimyskorvaukseen. Kärsimyskorvauksesta ei ole kysymys, jos asianomistaja on kunnianloukkauksen johdosta sairastunut esimerkiksi masennukseen tai joutunut turvautumaan muuhun lääketieteelliseen apuun. Tällöin kyseessä on henkilövahinko (sairaanhoitokustannukset, lääkekulut, sairaudesta johtuva ansionmenetys), minkä lisäksi voi vaatia erikseen korvausta kärsimyksestä.
Vahinkoa kärsinyt on velvollinen näyttämään vahingon aiheutuneen syytetyn menettelystä. Lisäksi tulee yleensä kyetä näyttämään aiheutuneen vahingon määrä. Kärsimyskorvaus tuomitaan kuitenkin sen mukaan, mitä loukkaus on ollut omiaan aiheuttamaan. Näin ollen arviossa ei ole merkitystä sillä, miten uhri henkilökohtaisesti ja tosiasiallisesti loukkauksen koki. Arvio tehdään objektiivisin kriteerein ottaen erityisesti huomioon loukkauksen laatu, loukatun asema, loukkaajan ja loukatun välinen suhde sekä loukkauksen julkisuus. Luettelo ei ole tyhjentävä, ja arvioinnissa otetaan aina huomioon kunkin yksittäistapauksen erityispiirteet.
Mitään euromääräisiä suuntaviivoja ei lakitekstistä ilmene. Tukea kärsimyskorvausvaatimukselle ja sen määrälle joudutaan siten hakemaan aikaisemmasta oikeuskäytännöstä.
Kunnianloukkauksen osalta oikeuskäytännössä on keskeisiksi korvauksen määrään vaikuttaviksi kriteereiksi muodostunut erityisesti se, miten suurta vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa esitetty tieto tai vihjaus on omiaan loukatulle aiheuttamaan ja miten uskottavana tietoa tai vihjausta on pidettävä. Arvioinnin keskiöön nousevat tämän perusteella kolme seikkaa: kunniaa loukanneen väitteen sisältö, väitteen uskottavuus sekä väitteen saama julkisuus.
Jokseenkin uutena ilmiönä on se, että kunnianloukkausjutut ovat siirtyneet internetiin. Internetissä erityisesti loukkaavan väitteen saama julkisuus voi helposti olla laajaa. Kysyjänkin tapauksessa arviointiin varmasti vaikuttaa myös se, miten avoimiksi Facebook-profiilien yksityisyysasetukset oli tekohetkellä asetettu.
Konkreettiset euromäärät tuomituissa kärsimyskorvauksissa liikkuvat noin 200 eurosta 10 000 euroon painottuen jonnekin 500 ja 1 000 euron välimaastoon. Mistään tähtitieteellisistä summista ei siis yleensä puhuta.
Vaikka tuomioistuin ei voi velvoittaa syytettyä maksamaan suurempia korvauksia kuin mitä asianomistaja on vaatinut, ei asianomistajan tulisi silti esittää kohtuuttoman korkeita korvausvaatimuksia. Tällä voi nimittäin olla vaikutusta oikeudenkäyntikuluvastuuseen osapuolten välillä.