Äitini menehtyi, ja perunkirjoitus toimitettiin keväällä. Meidän kuolinpesän osakkaiden välit eivät ole kovin hyvät, minkä vuoksi meidän on vaikeaa löytää yhteistä säveltä pesän jaon suhteen. Mitä voisin tehdä?

Lähtökohta on, että kuolinpesän osakkaat voivat vain yhdessä sopien hallita kuolinpesän omaisuutta; puhutaan yhteishallinnosta. Kukaan osakkaista ei voi siten itse omavaltaisesti päättää esimerkiksi sitä, mitä kuolinpesän omistamalle asunnolle tehdään. Kuolinpesää ei myöskään voida jakaa osakkaiden kesken sopimuksella ilman kaikkien yksimielisyyttä. Monesti osakkaiden välillä voi olla tulehtuneet suhteet, mikä vaikeuttaa sekä yhteishallintoa että omaisuuden jakamisesta sopimista.

Pattitilanteita varten oikeutemme tuntee pesänselvittäjän ja -jakajan käsitteet. Pesänselvittäjää ja -jakajaa voi kuka tahansa kuolinpesän osakkaista hakea käräjäoikeudelta. Pesänselvittäjän tehtävä on ottaa kuolinpesän omaisuus haltuun osakkaiden yhteishallinnosta ja hoitaa muun ohella juoksevia asioita kuten kuolinpesän laskujen maksamista. Pesänselvittäjällä ei ole kuitenkaan toimivaltaa suorittaa omaisuuden jakoa osakkaiden kesken ilman osakkaiden yksimielisyyttä, vaan tämä toimivalta kuuluu yksin pesänjakajalle. Pesänjakaja taas ei voi hallita kuolinpesän omaisuutta ilman osakkaiden tähän antamaa valtuutusta.

Pesänselvittäjän ja -jakajan tehtävät eroavat myös ajallisesti toisistaan: Pesänselvittäjän päämääränä on saattaa kuolinpesä jakokuntoon. Lähtökohtaisesti pesänselvittäjän toimivalta jatkuu siihen asti, kunnes ositus tai perinnönjako on tullut lainvoimaiseksi. Perinnönjaon lainvoimaiseksi tulon jälkeen pesänselvittäjän tehtäväksi jää vielä luovuttaa osakkaille hänen hallussaan ollut omaisuus.

Pesänjakaja taas astuu kuvioihin vasta sen jälkeen, kun kuolinpesä on saatu jakokuntoon. Tämä johtuu siitä, että perinnönjakoa ei voida aloittaa ennen kuin pesä on saatu jakokuntoon ja kuolinpesän velat maksettu. Hänen tehtävänään on huolehtia omaisuusluettelon laatimisesta perukirjan pohjalta ja arvostaa jaettava omaisuus. Pesänjakaja määrää perinnönjaon ajan ja paikan sekä kutsuu osakkaat perinnönjaon alkukokoukseen. Edellä mainitun lisäksi pesänjakaja laatii jakokirjan perinnönjaosta. Pesänjakajan toiminta jatkuu siihen saakka, kunnes hänen toimittamansa jako tulee lainvoimaiseksi tai hänet erotetaan tehtävästään.

Yleisesti ottaen voitaneen sanoa, että on tarkoituksenmukaisinta hakea sekä pesänselvittäjän että -jakajan toimivaltuuksia samalle henkilölle. Kannattaa myös muistaa, että pesänjakajan hakeminen ei estä sitä, etteivätkö osakkaat voisi silti päästä sovintoon jaosta.