Sisareni sai viisi vuotta sitten 10 000 euroa nyt jo menehtyneeltä isältämme. Katsotaanko lahja tavalliseksi lahjaksi vai ennakkoperinnöksi? Jos lahja katsotaan ennakkoperinnöksi, miten se vaikuttaa perintöverotukseen ja perinnönjakoon?
Jollei perittävä toisin ole ilmaissut, katsotaan perittävän eläessä rintaperilliselle antamaa, perittävän oloihin nähden tavanomaista arvokkaampaa lahjaa ennakkoperinnöksi. Poikkeaminen ennakkoperintöolettamasta onnistuu vain, jos pystytään osoittamaan luotettavasti, ettei perinnönjättäjän todellinen tarkoitus ollut antaa ennakkoperintöä vaan tavallinen lahja. Lahja voi olla tavanomainen vain, jos sen arvo ei ole epäsuhteessa antajan varallisuusoloihin. Lisäksi, jos kaikki perilliset ovat saaneet perinnönjättäjän elinaikana tältä yhtä paljon varallisuutta, ei luovutuksia yleensä katsota ennakkoperinnöksi. Myös pelkästään lahjan luonne voi johtaa siihen, ettei sitä tulkita ennakkoperinnöksi.
Oikeustoimen nimellä tai asiakirjan otsikolla ei myöskään sinänsä ole merkitystä: keskeisintä on, että luovutus täyttää lahjan tunnusmerkit, joista tärkeimpänä voidaan mainita vastikkeettomuus. Lahjaksi tulkittava oikeustoimi voi hyvinkin olla nimetty esimerkiksi kaupaksi tai vaihdoksi.
Ennakkoperintö vaikuttaa perinnönjakoon ja perintöverotukseen niin, että se pienentää saajansa perintöosaa. Asiaa valaissee seuraava esimerkki: Marja on kuollut, ja hänen jäämistönsä säästö eli nettovarat ovat 180 000 euroa. Marjalla on perillisinä hänen kolme lastaan, Mika, Mikko ja Minna. Marja on antanut ennakkoperintönä Minnalle 30 000 euroa. Kyseinen summa lisätään laskennallisesti jäämistön säästöön, jolloin laskennallisesti jaettavaa tulee 180 000 euroa + 30 000 euroa = 210 000 euroa. Jokainen perinnönsaajista maksaa perintöveroa 70 000 euron arvoisesta perintöosasta. Koska Minna on saanut ennakkoperintönä 30 000 euroa ja maksanut siitä lahjaveron, vähennetään jo saatu osuus hänen perintöosastaan ja jo maksettu lahjavero hänelle määrättävästä perintöverosta. Näin ollen Minna saa perinnönjaossa 70 000 euroa – 30 000 euroa = 40 000 euroa, ja Mika ja Mikko kumpikin saavat 70 000 euroa. Näin saadaan koko jäämistö, 180 000 euroa, jaettua.
Jos taas Minnan saama lahja onkin vain tavallinen lahja, eikä ennakkoperintö, ei lahjaa oteta perinnönjaossa tai perintöverotuksessa huomioon. Tällöin Minna, Mika ja Mikko saavat jokainen perintönä 180 000 euroa / 3 = 60 000 euroa.
Kysyjän tapauksessa jää riippumaan muun ohella perittävän oloista, katsotaanko lahja ennakkoperinnöksi vai tavanomaiseksi lahjaksi. Jos lahja katsotaan ennakkoperinnöksi, suurentaa se kysyjän perintöosaa edellä selostetuin tavoin.
