Olemme aviopari ja harkitsemme keskinäisen hallintaoikeustestamentin tekemistä. Miten se eroaa normaalista omistusoikeustestamentista?
Usein puolisoiden väliset keskinäiset testamentit ovat niin sanottuja hallinta- eli käyttöoikeustestamentteja. Hallintaoikeustestamentilla voidaan sovittaa yhteen yhtäältä halu turvata lesken elämä ja toimeentulo sekä toisaalta omaisuuden säilyminen häviämättömänä perillisille lesken kuoltua.
Keskinäisellä hallintaoikeustestamentilla puolisot testamenttaavat toisilleen siten, että leski saa elinikäisen hallintaoikeuden ensiksi kuolleen puolison omaisuuteen. Omistusoikeus omaisuuteen siirtyy kuitenkin heti ensiksi kuolleen puolison perillisille. Vaikka perillisistä tulee omaisuuden omistajia, eivät he voi käyttää perintöä vielä lesken eläessä.
Yleensä hallintaoikeustestamentissa ei erikseen luetella kaikkea, mihin hallintaoikeus oikeuttaa tai velvoittaa, vaan asia ratkaistaan testamenttia tulkitsemalla. Tulkinnassa pyritään aina ensisijaisesti löytämään tekijän tahto. Vasta toissijaisesti, ja tekijän oletettua tahtoa täydentäen, on mahdollista turvautua laista ilmeneviin olettamiin.
Mikäli testamentin sanamuodosta tai tekijän oletetusta tahdosta ei muuta johdu, antaa hallintaoikeustestamentti saajalleen oikeuden tosiasiallisesti käyttää ja hallita omaisuutta sekä muun muassa pitää itsellään täysin omistusoikeuksin omaisuuden tuoton. Omaisuuden tuottoa on esimerkiksi korko, vuokratulo, metsän vuotuinen kasvu ja osingot.
Koska hallintaoikeuden rasittaman omaisuuden omistusoikeus kuuluu kuitenkin perillisille, ei leski pääsääntöisesti voi lahjoittaa tai muutoin luovuttaa omaisuutta ilman perillisten suostumusta. Esimerkiksi tavanomaiset lahjat ja omaisuuden tarpeellinen uudistaminen ovat sallittua. Leski voi joissain tapauksissa olla oikeutettu myymään hallintaoikeuden alaista omaisuutta oman toimeentulonsa sitä edellyttäessä.
Keskeistä on kuitenkin se, että omaisuuden pääoman säilyminen perillisille on turvattu.
Hallintaoikeustestamentilla on edullisia verovaikutuksia: Ensinnäkin hallintaoikeuden saaja ei joudu maksamaan perintöveroa. Toiseksi perillisten maksettavaksi tulevan veron määrää alentaa leskelle annettu hallintaoikeus. Verottaja laskee erityisellä kaavalla leskelle jätetyn hallintaoikeuden rahallisen arvon ja vähentää sen perillisten perintöveron perusteena olevasta perinnöstä. Perilliset siis maksavat vähemmän perintöveroa kuin tilanteessa, jossa he olisivat saaneet omaisuuden heti käyttöönsä.
Joskus voi olla järkevää laatia sekamuotoinen testamentti, jolla annetaan omistusoikeus esimerkiksi rahavaroihin ja hallintaoikeus muuhun omaisuuteen. Lisäksi voidaan määrätä, että leskellä on tarvittaessa oikeus myydä asunto ostaakseen uuden. Tällaisten ehtojen kanssa tulee kuitenkin olla tarkkana, sillä hallintaoikeustestamentin veroetu voidaan menettää, jos verottaja tulkitsee kyseessä olevan omistusoikeustestamentti.
Muun muassa siksi testamentti kannattaa suunnitella hyvin ja laatia asiantuntijan avustamana. Tarvittaessa voidaan hakea myös verottajaa sitovaa ennakkoratkaisua järjestelyn verovaikutuksista.