Ystäväni menehtyi ja selvisi, että hän on laatinut eläessään kaksi testamenttia. Hän määräsi aikaisemmassa testamentissaan koko omaisuutensa minun hyväkseni, mutta jälkimmäisessä testamentissaan omistamansa kiinteistönsä avopuolisonsa omistukseen. Kumpaa testamenttia tällaisessa tilanteessa tulee noudattaa?

Kysyjän tapauksessa näyttäisi olevan kyse tilanteesta, jossa testamentin tekijä on tehnyt eri aikoina testamentteja ilman, että olisi nimenomaisesti ilmaissut tahtonsa aiemman testamentin peruuttamisesta. Tällöin ratkaisevana tekijänä toimii testamentin tekijän tarkoitus. Usein testamentin tekijän tahdosta ei kuitenkaan ole selkeää näyttöä ja joudutaan turvautumaan olettamiin siitä, mitä tekijä olisi tahtonut tai tarkoittanut.

Testamentin laatimisen jälkeen annetut myöhemmät määräykset eivät välittömästi johda siihen, että myöhemmin laadittu testamentti peruuttaa aikaisemman: kaksi testamenttia voivat olla samanaikaisesti voimassa, jolloin myöhemmin laadittu testamentti peruuttaa aikaisemman vain siltä osin, kuin se estää myöhemmän toteutumisen. Aikaisemmin laaditusta testamentista sovelletaan tällöin vain niitä määräyksiä, jotka eivät ole ristiriidassa myöhemmin laaditun testamentin kanssa.

Mikäli kuitenkin kävisi niin, että myöhemmin laaditun testamentin määräykset ovat täysin ristiriidassa aikaisemmin laaditun testamentin kanssa, katsotaan myöhemmän testamentin peruuttavan täysin aikaisemmin laaditun testamentin. Edellä mainittu on kuitenkin ainoastaan olettama, josta voidaan poiketa, mikäli testamentin tekijän kyetään osoittamaan tarkoittaneen muuta.

Kysyjän tapauksessa testamentit ovat ainoastaan osittain ristiriidassa. Molemmat testamentit ovat täten toteutettavissa siten, että testamentin tekijän avopuoliso saa hänen kiinteistönsä ja ystävä lopun omaisuuden. Näin ollen aiempi testamentti kumoutuu ainoastaan siltä osin, kuin se on ristiriidassa myöhemmin laaditun testamentin kanssa. Tätä olettamaa osittaisperuuntumisesta voidaan noudattaa edellyttäen, että testamentin tekijän tarkoituksesta ei saada muuta selvitystä.

Lakiosasäännökset määrittävät lopulta, missä laajuudessa perittävän testamentti voidaan todellisuudessa panna täytäntöön ilman, että mahdollisten rintaperillisten oikeutta lakiosaan loukataan. Testamentti, jolla estetään perillisen oikeus lakiosaansa tai rajoitetaan hänen oikeuttaan määrätä lakiosan perusteella hänelle tulevasta omaisuudesta, on lähtökohtaisesti tehoton. Testamentti on kuitenkin tehokas, jos testamentin saaja korvaa lakiosuuden tai siitä puuttuvan määrän perillisille rahana.