Teetätin kylpyhuoneremontin pienellä paikallisella firmalla muutama vuosi sitten. Nyt on käynyt ilmi, että remontti oli tehty puutteellisesti ja sen vuoksi kylpyhuoneen alapohjaan on aiheutunut vesivahinko. Koko firmaa ei ilmeisesti ole enää olemassa taikka ainakaan se ei ole enää toiminnassa. Voinko vaatia vahingonkorvausta suoraan remontin tehneeltä työntekijältä?

Vahingonkorvauslaissa tunnetaan vastuuperusteena niin sanottu isännänvastuu. Isännänvastuu voi syntyä esimerkiksi yritykselle, jonka palveluksessa ollut työntekijä suorittaessaan työtehtäviään aiheuttaa vahinkoa kolmannelle. Vahingonkorvauslain mukainen tuottamus kattaa sekä tahallisesti että huolimattomuudesta aiheutetut vahingot.

Tällaisessa tilanteessa arvioidaan vain vahingon aiheuttaneen työntekijän tuottamusta, eikä työnantajan tai muun isäntänä toimivan tahon oma tuottamus ole merkityksellinen. Työtekijän tuottamus kanavoituu siten työnantajan vastattavaksi, ja vahinkoa kärsinyt voikin hakea korvausta suoraan työnantajalta. Työntekijän yksilöiminen ei ole tarpeellista, vaan riittävää on, että tiedetään vahingonaiheuttajan olleen isäntänä toimineen työntekijä.

Vahingonkorvauslaissa säädetään myös työntekijän omasta vahingonkorvausvastuusta. Työntekijän vastuuta on kuitenkin rajoitettu siten, että työntekijä ei ole ollenkaan vastuussa lievällä huolimattomuudellaan aiheuttamastaan vahingosta. Tällöin korvaus onkin haettava työnantajalta isännänvastuun kautta. Työntekijän vahingonkorvausvastuu ei myöskään ole lähtökohtaisesti täysimääräinen, vaan pääsääntönä on soviteltu kohtuullinen korvaus. Tämä korvauksen määrää rajoittava säännös ei kuitenkaan päde, jos työntekijä on aiheuttanut vahingon tahallisella teolla.

Isännänvastuu on ensisijaista työntekijän vastuuseen nähden, eli korvausta on ensisijaisesti haettava työnantajalta. Eräissä tilanteissa korvausta on kuitenkin mahdollista hakea suoraan työntekijältä. Jos vahinko on aiheutettu tahallisesti, isännänvastuun ensisijaisuus ei päde. Tällöin korvaus on mahdollista periä myös suoraan työntekijältä. Korvausta voidaan myös muissa kuin työntekijän lievän huolimattomuuden aiheuttamissa vahingoissa hakea työntekijältä, mutta käytännössä tätä tapahtuukin vain työnantajan ollessa maksukyvytön. Tällöin noudatetaan sääntöä kohtuullisesta korvauksesta.

Kysyjän tapauksessa vastaus riippuu siten paljossa siitä, miten suurta huolimattomuutta työntekijän viaksi voidaan lukea. Mitä selvemmin työntekijä on rikkonut esimerkiksi rakennusmääräyksiä ja hyvää rakentamistapaa, sitä varmemmin voi kysyjä kohdistaa vaatimuksensa suoraan työntekijää kohtaan. Joka tapauksessa työntekijän korvattavaksi ei lähtökohtaisesti tulisi koko vahingon määrä.