Olen saanut ulosottovirastolta kutsun sivullisselvitykseen liittyen edustamani yrityksen liikekumppanin ulosottoon. Millaisia tietoja ja asiakirjoja minun täytyy antaa tällaisessa selvityksessä?

Ulosottoviranomainen voi pyytää sivullisilta vain laissa erikseen mainittuja, ulosottoasian selvittämiseksi tarpeellisia tietoja. Velvollisuus kattaa myös näiden tietojen selvittämiseksi vaadittavat asiakirjat.

Tiedonantovelvollisuus voi olla luonnollisella tai oikeushenkilöllä kuten esimerkiksi yhtiöllä, joka on laissa tarkoitetussa sopimus- taikka muussa suhteessa velalliseen. Osakeyhtiön tai yrityksen puolesta tiedot antaa yrityksen lainmukainen edustaja. Selvityksen antaminen on lakimääräinen velvollisuus vain sellaisille tahoille, jotka ovat velalliseen nähden säännöksen tarkoittamassa suhteessa. Esimerkiksi velallisen puolisolla taikka tuttavalla ei ole pelkästään tällaisen henkilösuhteen perusteella velvollisuutta tiedonantoon.

Sivullisen on ensinnäkin ilmoitettava, onko hänen hallussaan velalliselle kuuluvaa omaisuutta ja onko hänellä saatavia velalliselta. Lisäksi tulee ilmoittaa omaisuuden ja saatavien laatu ja määrä. Myös asiaan liittyvien tilien maksuliikenne voidaan joutua esittämään.

Tieto on kysyttäessä annettava myös velallisen kanssa tehdyistä sopimuksista ja muista oikeustoimista, joilla voi olla merkitystä etsittäessä velallisen omaisuutta. Säännös kattaa useita erilaisia oikeustoimia ja koskee yleensä esimerkiksi velallisen pankkia, vakuutusyhtiötä, kauppa- ynnä muita sopimuskumppaneita.

Tiedonantovelvollisuus koskee myös velalliselle maksettavia palkkatuloja. Tällaisista tuloista on ilmoitettava tulon määrä ja maksamisperuste. Säännös koskee palkkatulon lisäksi myös eläke- ja muuta tuloa. Posti- ja teletoiminnan harjoittajilla on lisäksi velvollisuus ulosottoviranomaisen pyynnöstä ilmoittaa velallisen yhteystiedot.

Mikäli sivullinen, jolla voidaan olettaa olevan edellä mainittuja tietoja, kieltäytyy luovuttamasta niitä ulosottoviranomaiselle, voi ulosottomies määrätä tiedonantovelvollisuuden noudattamisen tehosteeksi uhkasakon. Lisäksi sivullinen voidaan velvoittaa uhkasakon uhalla saapumaan ulosottomiehen virkahuoneeseen antamaan pyydetyt tiedot.

Kysyjän kuvaama yrityksensä liikekumppanuus voi tarkoittaa sellaista suhdetta velalliseen, että sivullisen tiedonantovelvollisuus muodostuu. Ulosottokaaren lista on tyhjentävä, eli kysyjä ei ole velvollinen antamaan muita, kuin edellä mainittuja tietoja. Ulosottoviranomainen voi asettaa kysyjälle uhkasakon, jos kysyjä ei täytä tiedonantovelvollisuuttaan vapaaehtoisesti.