Jouduin pahoinpitelyn kohteeksi, ja asia on nyt syyteharkinnassa. Millä perusteella syyttäjä voisi jättää syytteen nostamatta?
Syyttäjän on nostettava syyte aina, kun rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi on olemassa todennäköisiä syitä. Syytteen nostamisen voi kuitenkin estää muun muassa se, että teko on vanhentunut tai että teko ei täytäkään minkään rikoksen tunnusmerkistöä. Syyttäjä voi jättää syytteen nostamatta myös nojautumalla lakiin kirjattuihin varsinaisiin syyttämättäjättämisperusteisiin, vaikka edellytykset syytteen nostamiselle muutoin olisivat tapauksessa käsillä. Tällaisia yleisiä syyttämättäjättämisperusteita ovat vähäisyys, nuoruus, kohtuus ja tarkoituksenmukaisuus sekä niin kutsuttu konkurrenssiperuste.
Vähäisyysperustetta käytettäessä edellytyksenä on, että rikoksesta ei ole vakiintuneen tuomioistuinkäytännön perusteella odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa ja, että rikosta on pidettävä vähäisenä ottaen huomioon sen haitallisuus tai siitä ilmenevä tekijän syyllisyys.
Nuoruusperusteeseen nojatessa syyttäjä jättää syytteen nostamatta rikoksesta, jonka on aiheuttanut alle 18-vuotias, ja josta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Lisäksi vaaditaan, että teko on johtunut harkitsemattomuudesta eikä niinkään piittaamattomuudesta lain kieltoja ja käskyjä kohtaan. Tällainen päätös tulee kuitenkin antaa sosiaaliviranomaisen tietoon.
Kohtuus- tai tarkoituksenmukaisuusperusteinen syyttämättäjättäminen voi tapahtua silloin, kun tekijä on luopunut rikoksen jatkamisesta tai poistanut vahinkovaikutukset esimerkiksi korvaamalla aiheuttamansa vahingot. Myös osallistuminen niin kutsuttuun sovittelumenettelyyn voi olla perusteena jättää syyte nostamatta. Edellytyksenä kohtuusperusteen soveltamiselle kuitenkin aina on, että syyttämättä jättäminen ei ole vastoin tärkeätä yleistä tai yksityistä etua.
Niin sanotun konkurrenssiperusteen nojalla syyttäjä voi jättää syyttämättä, koska tekijällä on taustalla useampi rikos, joista hän on jo saanut tai saamassa rangaistuksen ja lisärikos toisi vain pienen lisän siihen kokonaisseurraamukseen, joka rikoksentekijää jo odottaa.
Jos syyttäjä päättää olla nostamatta syytettä, voi hän silti antaa syyttämättä jätetylle suullisen huomautuksen, jonka tarkoituksena on viestittää syyttämättä jätetylle, että tämä on syyllistynyt moitittavaan tekoon. Rikoksen uhrilla eli asianomistajalla on toissijainen syyteoikeus, milloin syyttäjä ei syytettä nosta. Tähän liittyy kuitenkin oikeudenkäyntikuluriski, joten asianomistajan tulee harkita tarkkaan syytteen nostamista.
