Minulla ja entisellä aviomiehelläni on lapsemme tapaamisoikeutta koskevia erimielisyyksiä. Olen kuullut, että oikeudenkäynnin sijaan välillämme vallitsevat erimielisyydet olisi mahdollista ratkaista tuomioistuinsovittelussa. Miten sovitteleminen käytännössä tapahtuu?

Tapaamisoikeutta koskevia kiistoja, kuten myös muita lapsen huoltoon, asumiseen ja elatukseen liittyviä riitoja, on mahdollista sovitella tuomioistuinsovittelussa. Tavoitteena tuomioistuinsovittelussa on, että vanhempien välille saataisiin kestävä, lapsen edun mukainen sopimus.

Hakemuksen sovitteluun pääsemiseksi voi tehdä vapaamuotoisella hakemuksella käräjäoikeuteen joko vanhemmat yhdessä tai erikseen. Edellytyksenä sovitteluun pääsemiseksi on, että kumpikin vanhemmista on antanut suostumuksensa sovittelulle. Hakemuksessa on ilmoitettava osapuolten nimet ja yhteystiedot, ne seikat, joihin hakija haluaa sovittelussa ratkaisun ja lyhyt selostus osapuolten välillä vallitsevasta erimielisyydestä. Sovittelua on mahdollista myös pyytää oikeudenkäynnin ollessa vireillä.

Tuomioistuinsovittelu on oikeudenkäynnin ulkopuolinen sovittelumenettely, joka koostuu tyypillisesti valmisteluvaiheesta ennen varsinaisen sovittelun aloittamista, asian osapuolien intressejä ja tarpeita selvittelevästä vaiheesta ja konfliktin ratkaisuvaihtoehdoista neuvottelemisen vaiheesta. Lopuksi sovinnon saavuttamisen jälkeen osapuolten välille saatu sopimus tehdään kirjallisesti. Sovittelijan vahvistama sopimus rinnastuu tuomioistuimen päätökseen ja on täytäntöönpanokelpoinen.

Tuomioistuin voi kuitenkin päättyä sovinnon saavuttamisen sijaan siihen, että vähintään toinen osapuolista on haluton jatkamaan sovittelua tai sovittelija päätyy siihen, ettei menettelyn jatkaminen ole enää perusteltua.

Sovittelijana toimii perheasioihin perehtynyt tuomari, jota avustaa kehityksen asiantuntija, yleensä sosiaalityöntekijä tai psykologi. Vanhempien on mahdollista käyttää apunaan lakimiesavustajaa, jonka tehtävänä on päämiehen edun valvominen ja sovinnon edistäminen parhaalla mahdollisella tavalla. Vanhempi vastaa lakimiesavustajan palveluihin liittyvistä kustannuksista itse, ellei saa asiaan maksutonta oikeusapua valtion varoin tai oikeusturvavakuutuskorvausta.

Tuomioistuinsovittelun hyviin puoliin lukeutuu sen vapaamuotoinen ja keskusteleva toimintatapa. Lisäksi sovitteluun pääseminen on nopeaa. Sovitteluistunto pidetään kuuden viikon kuluessa sovittelun aloittamisesta tehdystä päätöksestä lukien, ja myös itse sovittelu on nopea. Sopuun on mahdollista päästä jo yhden tapaamisen aikana. Jollei näin tapahdu, voidaan sovittelussa edetä vähitellen sekä tehdä lyhytaikaisia kestosopimuksia.