Amerikkalaisissa tv-sarjoissa epäilty saattaa neuvotella syyttäjän kanssa ”diilin”, jossa epäilty tunnustamalla oman tai rikoskumppaninsa tekemän rikoksen saa siitä pienemmän tuomion. Onko Suomessa käytössä samanlaista mahdollisuutta?
Lähtökohta on, että syyttäjän tulee toimia tarkasti lain antamin valtuuksin ja sen määrittämin velvollisuuksin ja huolehtia rikosvastuun toteuttamisesta nostamalla syyte aina, kun esitutkinnan perusteella on todennäköistä, että epäilty tekijä on rikokseen syyllistynyt. Myös vaadittavan rangaistuksen ankaruus tulee lähtökohtaisesti mitata niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen.
Vuoden 2015 alusta on kuitenkin tullut voimaan syyteneuvottelua koskeva säännökset, joiden tarkoituksena on nopeuttaa erityisesti laajoissa ja vaativissa asioissa rikosprosessia kuitenkin huolehtien asianosaisten oikeusturvan riittävästä toteutumisesta.
Syyteneuvottelun tavoitteena on antaa syytetylle mahdollisuus tunnustamalla rikos saada lievennystä rangaistukseensa. Tämä koskee vain syytetyn omia tekoja, eikä kaverin käräyttäminen lievennä rangaistusta. Rangaistuksen lievennyksen lisäksi menettelyssä on mahdollista muutkin toimenpiteistäluopumiset. Syyttäjä voi esimerkiksi osasta epäiltyjä tekoja tehdä esitutkinnan rajoittamispäätöksen tai syyttämättäjättämispäätöksen.
Periaatteessa itse syytteen sisällöstä, eli siitä, mistä teosta syytetään, ei voida neuvotella. Syyttäjä voi kuitenkin yleisen toimivaltansa rajoissa tarkistaa syytteen sisältöä, mikäli neuvotteluissa tulee ilmi jotain sellaista, mikä tähän antaisi aihetta. Syyttäjän nostaman syytteen muotoilu vaikuttaa myös vahvasti muihin tuomion seurauksiin, kuten esimerkiksi mahdolliseen liiketoimintakieltoon. Mahdollisiin rikoksen uhrien eli asianomistajien vahingonkorvausvaatimuksiin syyttäjä ei voi ottaa syyteneuvotteluissa kantaa, sillä ne eivät kuulu syytteeseen.
Syyteneuvottelun käytön on oltava perusteltua asian laatu huomioon ottaen. Kyseessä olevan asian tulee olla selkeä ja täyttää selvästi tietyn rikoksen tunnusmerkistö. Kaikkia rikoksia ei voida käsitellä syyteneuvottelussa. Tällaisia ovat rikokset, joista on mahdollista antaa yli kuuden vuoden vankeustuomio sekä eräät muut rikokset, jotka ovat pääosin henkeen ja terveyteen kohdistuvia.
Epäillyllä on oltava avustaja koko syyteneuvottelun ajan, ja syyttäjä onkin tarvittaessa velvollinen huolehtimaan puolustajan määräämisestä. Avustaja valvoo päämiehensä oikeuksia neuvottelujen aikana. Syyttäjä on myös velvollinen huolehtimaan puolustajan määräämisestä oikeudenkäyntiin.
