Sain ystäväni kautta kuulla, että olen joutunut identiteettivarkauden uhriksi. Joku oli luonut sosiaalisessa mediassa profiilin, jossa hän esiintyy minuna käyttäen muun muassa nimeäni ja Facebook-profiilistani kopioitua valokuvaani. Voinko tehdä rikosilmoituksen vai mitä minun pitäisi tehdä? Voinko vaatia tekijältä jotain korvausta?
Identiteettivarkautta ei ole määritelty Suomen laissa. Yleiskielessä sillä tarkoitetaan ilman lupaa tapahtuvaa toisen nimellä tai muilla henkilötiedoilla esiintymistä. Taustalla voi olla erilaisia motiiveja: kiusaaminen, taloudellisen edun tavoittelu, huumausaineiden hankkiminen, seksuaalinen hyväksikäyttö ja niin edelleen.
Vaikka identiteettivarkautta ei ole meillä vielä toistaiseksi kriminalisoitu, voi toisen henkilötiedoilla esiintyminen yhdessä muiden seikkojen kanssa täyttää monen perinteisen rikoksen tunnusmerkistön. Tavanomaisimpia identiteettivarkauksiin liittyviä rikosnimikkeitä ovat muun muassa petos, kunnianloukkaus, yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen ja laiton uhkaus.
Pelkästään se, että joku luo sosiaaliseen mediaan profiilin toisen henkilötiedoilla, ei vielä itsessään täytä minkään rikoksen tunnusmerkistöä. Rikollista toiminnasta voi tulla esimerkiksi siinä vaiheessa, kun tämän profiilin nimissä kirjoitetaan asiattomia tai valheellisia kommentteja. Tällaisissa tapauksissa on useimmiten kyse kunnianloukkauksesta. Jos valeprofiilin turvin esitetään identiteettivarkauden uhrista tämän yksityiselämään liittyviä tietoja, voi teko tulla rangaistavaksi yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä. Mahdollista on, että teko täyttää useamman rikoksen tunnusmerkistöt samanaikaisesti.
Jos identiteettivarkauden yhteydessä on luvattomasti käytetty toisen valokuvaa, on tältä osin kyseessä myös tekijänoikeuden loukkaus. Tulee kuitenkin huomata, että valokuvan tekijänoikeudet kuuluvat sille, joka on kuvan ottanut – ei sille, joka kuvassa esiintyy. Käytännössä identiteettivarkauksien yhteydessä tapahtuneista tekijänoikeusrikkomuksista ei syytteitä juuri nosteta.
Sosiaalisessa mediassa identiteettivarkauden uhriksi tulleen kannattaa ensin selvittää, mitä tietoja valeprofiilin nimissä on julkaistu. Julkisista viesteistä voi tallettaa kopiot todisteiksi esimerkiksi tietokoneen kuvakaappaustoiminnolla. Yleensä valeprofiilit ja niiden kautta julkaistut loukkaavat tiedot saa nopeimmin pois ottamalla yhteyttä kyseisen palvelun ylläpitoon.
Jos tietoja ei pyynnöstä huolimatta poisteta tai valeprofiilin turvin on levitetty selkeästi arkaluontoista materiaalia tai muutoin vakavasti loukattu uhria taikka teko on aiheuttanut taloudellista vahinkoa, on aina perusteltua tehdä rikosilmoitus.
Mikäli identiteettivarkauden poliisitutkinta johtaa syytteiden nostamiseen, on uhrin mahdollista vaatia oikeudenkäynnissä korvausta myös henkisestä kärsimyksestä. Korvausten määrät vaihtelevat joistain sadoista tuhansiin euroihin riippuen muun muassa siitä, miten arkaluontoisia tai halventavia seikkoja on esitetty ja kuinka suuren henkilöpiirin tietoon seikat ovat tulleet. Lisäksi voidaan vaatia vahingonkorvausta taloudellisista vahingoista, joita identiteettivarkaudesta on mahdollisesti aiheutunut. Vaatimusta voidaan ajaa myös siviilikanteella, jos syytettä rikoksesta ei nosteta.