Sain ys­tä­vä­ni kaut­ta kuul­la, että olen jou­tu­nut iden­ti­teet­ti­var­kau­den uh­rik­si. Joku oli luo­nut so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa pro­fii­lin, jossa hän esiin­tyy mi­nu­na käyt­tä­en muun muassa ni­me­äni ja Facebook-pro­fii­lis­ta­ni ko­pi­oi­tua va­lo­ku­vaa­ni. Voin­ko tehdä ri­kos­il­moi­tuk­sen vai mitä min­un pi­täi­si tehdä? Voinko vaatia tekijältä jotain korvausta?

Iden­ti­teet­tivar­kaut­ta ei ole mää­ritelty Suo­men laissa. Yleis­kie­lessä sillä tar­koite­taan ilman lupaa ta­pah­tuvaa toisen ni­mellä tai muilla henki­lötie­doilla esiin­ty­mistä. Taus­talla voi ol­la eri­laisia mo­tiive­ja: kiu­saa­mi­nen, ta­lou­delli­sen edun ta­voit­telu, huu­mausainei­den hank­kimi­nen, sek­suaa­linen hy­väksi­käyt­tö ja niin edel­leen.

Vaik­ka iden­ti­teet­tivar­kaut­ta ei ole meillä vielä tois­taiseksi kri­mi­nali­soitu, voi toisen henki­lötie­doilla esiin­tymi­nen yh­dessä mui­den seik­kojen kans­sa täyt­tää mo­nen perin­teisen rikok­sen tun­nus­mer­kis­tön. Ta­vanomai­sim­pia iden­ti­teet­tivar­kauk­siin liitty­viä ri­kos­ni­mik­keitä ovat muun mu­assa petos, kun­nian­louk­kaus, yksi­tyis­elä­mää louk­kaava tie­don levit­tämi­nen ja laiton uh­kaus.

Pel­käs­tään se, et­tä jo­ku luo sosi­aali­seen medi­aan profii­lin toisen henki­lötie­doilla, ei vie­lä it­ses­sään täytä min­kään rikok­sen tun­nus­mer­kis­töä. Rikol­lista toi­min­nasta voi tulla esi­mer­kiksi siinä vai­hees­sa, kun tä­män profii­lin ni­missä kirjoi­te­taan asiat­tomia tai val­heel­lisia komment­teja. Tällai­sissa ta­pauk­sissa on useimmiten kyse kun­nian­louk­kauk­sesta. Jos valep­rofii­lin turvin esite­tään iden­ti­teet­tivar­kau­den uhris­ta tä­män yksi­tyis­elä­mään liitty­viä tieto­ja, voi teko tulla ran­gais­ta­vaksi yksi­tyis­elä­mää louk­kaa­vana tie­don levit­tämi­senä. Mah­dollis­ta on, että teko täyt­tää use­am­man rikok­sen tun­nus­mer­kistöt sa­manaikai­sesti.

Jos iden­ti­teet­tivar­kau­den yh­tey­dessä on lu­vat­to­masti käy­tetty toisen valo­ku­vaa, on tältä osin ky­sees­sä myös teki­jänoi­keu­den louk­kaus. Tulee kui­ten­kin huo­mata, että valo­kuvan teki­jänoi­keu­det kuu­luvat sille, joka on kuvan otta­nut – ei sil­le, jo­ka ku­vassa esiin­tyy. Käy­tän­nössä iden­ti­teet­tivar­kauk­sien yh­tey­dessä ta­pah­tu­neista teki­jänoi­keus­rik­ko­muk­sista ei syyt­teitä juuri nos­teta.

Sosi­aali­sessa medi­assa iden­ti­teet­tivar­kau­den uhrik­si tul­leen kan­nat­taa ensin selvit­tää, mitä tieto­ja va­lepro­fiilin ni­missä on jul­kais­tu. Julki­sista vies­teistä voi tallet­taa kopi­ot to­dis­teiksi esi­mer­kiksi tieto­ko­neen kuva­kaap­paus­toi­min­nolla. Yleensä va­lepro­fiilit ja niiden kaut­ta jul­kais­tut louk­kaa­vat tiedot saa no­peimmin pois otta­malla yh­teyttä kysei­sen palve­lun yl­läpi­toon.

Jos tieto­ja ei pyyn­nöstä huo­limat­ta pois­teta tai va­lepro­fiilin turvin on le­vitet­ty sel­keästi arka­luon­toista mate­riaalia tai muu­toin vaka­vasti lou­kattu uhria taikka teko on ai­heut­tanut ta­lou­dellis­ta va­hin­koa, on ai­na pe­rus­teltua tehdä rikos­ilmoi­tus.

Mikäli iden­ti­teet­tivar­kau­den polii­situt­kinta joh­taa syyt­tei­den nos­tami­seen, on uhrin mah­dollis­ta vaatia oi­keu­den­käyn­nissä kor­vaus­ta myös hen­kises­tä kär­si­myk­sestä. Kor­vaus­ten mää­rät vaih­tele­vat jois­tain sa­doista tu­han­siin eu­roihin riip­puen muun mu­assa siitä, miten arka­luon­toisia tai hal­ven­tavia seik­koja on esi­tetty ja kuin­ka suu­ren henki­löpii­rin tie­toon seikat ovat tul­leet. Lisäk­si voi­daan vaatia va­hin­gon­kor­vaus­ta ta­lou­delli­sista va­hin­gois­ta, joita iden­ti­teet­tivar­kau­desta on mah­dolli­sesti ai­heu­tunut. Vaa­ti­musta voi­daan ajaa myös siviili­kan­teella, jos syy­tettä rikok­sesta ei nos­teta.