Olen kouluikäisen lapsen äiti, ja minulla on tulossa huostaanottoasia hallinto-oikeuteen käsiteltäväksi. Lastensuojelu on ilmoittanut, että aikovat hakea lapselleni edunvalvojaa asiaa varten. Minulla on kuitenkin jo oma lakimies asiassa. Mihin edunvalvojaa tarvitaan?
Lastensuojeluasioita toteutettaessa on tärkeää, että lapsen toivomukset ja mielipide selvitetään iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla. Lapsen tulee ymmärtää tapahtumien kulku, se miten asiat voivat edetä tai miten ne todennäköisesti etenevät, millaisia vaihtoehtoja lapsella asiassa on ja mitä eri vaihtoehdoista seuraa. 12 vuotta täyttäneellä lapsella on oikeus käyttää puhevaltaa huoltajan tai muun laillisen edustajan ohella häntä itseään koskevassa lastensuojeluasiassa.
Lastensuojeluasioissa lapsen edustajana toimii yleensä hänen huoltajansa. Edunvalvojan määrääminen tulee kyseeseen yleensä silloin, jos on perusteltu syy olettaa, ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua, ja edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi. Tavoitteena on, että lapsi ei kärsi oikeudenmenetyksiä sen takia, ettei kykene itse huolehtimaan eduistaan.
Edunvalvojan ja lainoppineen avustajan roolit oikeudenkäynnissä poikkeavat toisistaan. Avustaja voidaan määrätä lapselle, jos asianosainen, lapsi tai hänen laillinen edustajansa sitä pyytää tai avustajan määrääminen katsotaan muuten tarpeelliseksi. Avustajan tehtävänä on lapsen asian ajaminen, lapsen näkemysten ja mielipiteiden selvittäminen ja niiden puolustaminen. Näin ollen avustajan ei tarvitse ilmaista omaa mielipidettään siitä, mikä on lapsen edun mukaista. Edunvalvojan tehtävänä taas on käyttää lapsen puhevaltaa ja valvoa hänen etua asian käsittelyssä. Hän ei ole kuitenkaan sidottu avustajan tavoin lapsen tahtoon, ja hänen näkemyksensä lapsen edun mukaisesta ratkaisusta voi olla ristiriidassa lapsen näkemyksen kanssa. Olennaista on, että sekä lapsen että edunvalvojan näkemykset saatetaan tuomioistuimen tietoon.
Edunvalvojan määräämiseen ei riitä yksin se, että lapsi ja huoltaja ovat eri mieltä asioista, vaan eturistiriidan on oltava objektiivisesti havaittavissa. Oikeuskäytännössä on katsottu, että edunvalvojan määrääminen on tarpeellista esimerkiksi tilanteissa, joissa vanhempi ei pysty erottamaan omiaan ja lapsensa tarpeita ja toiveita toisistaan, eikä näin ollen kykene valvomaan lapsen etua. Näin ollen kysyjän tapauksessa edunvalvojalle ei välttämättä ole edes tarvetta. Käytännössä sosiaalityöntekijän vastuulla on tarpeen vaatiessa varmistaa edunvalvojan hakeminen lapselle, mutta myös huoltajalla on oikeus tulla asiassa kuulluksi.
