Työnantajani on ilmoittanut minulle, että palkanlaskijan huolimattomuuden vuoksi minulle on maksettu liikaa palkkaa noin 200 euroa kuukaudessa melkein kahden vuoden ajan. Tämä summa on kokonaisuudessaan aika suuri ja nyt työnantajani vaatii, että palautan tämän ylimääräisen palkan. Voiko työnantajani vaatia tällaista? En itse ollut huomannutkaan ylimääräistä palkkaa, vaan luulin kyseessä olevan oikean palkkani.
Perusteettoman edun palautus on oikeussuojakeino, jota voidaan käyttää tilanteessa, jossa henkilö on saanut hänelle kuulumattoman edun, esimerkiksi ylimääräisen palkan tai virheellisen tilisiirron. Etua voidaan pitää perusteettomana, jos se täyttää kolme kriteeriä. Ensimmäinen edellytys on edun syntyminen, eli edunsaajan on tullut saada rahallisesti mitattavaa hyötyä.
Toiseksi edun on oltava perusteetonta. Etua voidaan yleensä pitää perusteettomana, jos antajan tarkoitus ei ole ollut antaa etua, tai tarkoitus on ollut antaa etua toiselle. Tämä on helposti selvitettävissä esimerkiksi tilanteessa, jossa henkilö näppäilee väärän tilinumeron maksuunsa. Tällaisessa tilanteessa edunpalautus vaikuttaakin loogiselta, sillä virheellisen maksun saajalla ei näyttäisi olevan minkäänlaista oikeutta pitää rahoja.
Perusteettomasti saadulla edulla tulee olla syy-yhteys etua antaneen osapuolen menetykseen. Perustetta edunpalautukselle ei ole, jos etua ei vastaa samanlainen menetys. Tilisiirto esimerkissä tämä ilmenee helposti, sillä huolimattomasti kirjattu maksu on siirtynyt samansuuruisena maksajan tililtä. Näiden kolmen kriteerin täyttyessä on mahdollista vaatia perusteettoman edun palautusta.
Pääsääntöisesti saatu etu olisi maksettava takaisin kokonaisuudessaan. Joissain tilanteissa palautusvastuuta voidaan kuitenkin sovitella, jos se johtaisi kohtuuttomuuteen. Sovittelu ei tule kyseeseen, jos edunsaaja oli tietoinen edun perusteettomuudesta. Vilpittömässä mielessä toimiva henkilö voi kuitenkin saada suojaa, jos hänellä ei ollut syytä epäillä edun perusteettomuutta. Tällainen voi olla tilanne, jossa palkkaa tai sosiaalietuutta on maksettu liikaa, mutta vain pieni summa. Myöskin pitkän ajan kuluminen perusteettoman edun saamisesta puoltaa palautusvastuun kohtuullistamista.
Kysyjän tilanteessa hänen saamansa ylimääräinen palkka on ilmeisesti perusteetonta etua. Palkan palauttaminen täysimääräisenä voi kuitenkin olla kohtuutonta, sillä summa on kertynyt pitkältä ajalta. Summa ei myöskään ole ollut kovin suuri, joten kysyjä on voinut uskoa palkanmaksun tapahtuneen oikein. Kysyjä joutunee korvaamaan vähintään osan ylimääräisestä palkastaan. Tämä on kuitenkin mahdollista hoitaa pidemmän ajan kuluessa, esimerkiksi palkasta vähentämällä.
