Olemme sisarusteni kanssa tekemässä perunkirjoitusta äidin jälkeen. Isä on kuollut aiemmin, mutta ositusta tai perinnönjakoa emme ole äidin eläessä tehneet. Vanhemmillamme ei ollut avioehtoa. Olemme saaneet ristiriitaista tietoa siitä, pitääkö nyt äidin perukirjassa ilmoittaa myös isän omaisuus ja miten tämä tehdään?
Kysyjän tilanne on kovin yleinen ja aiheuttaa epätietoisuutta myös ammatikseen perukirjoja laativien keskuudessa. Siksi verottaja on julkaissut erityisen ohjeen perunkirjoituksesta niissä tapauksissa, joissa ositusta ei lesken eläessä ole toimitettu.
Lesken jälkeen toimitettavassa perunkirjoituksessa pitää tosiaan ilmoittaa myös ensiksi kuolleen puolison omaisuus, jos leskellä oli siihen avio-oikeus. Lähtökohtaisestihan puolisoilla on avio-oikeus kaikkeen toistensa omaisuuteen, ellei tuota oikeutta ole avioehtosopimuksella rajoitettu. Ilmoitusvelvollisuus johtuu siitä, että lesken jälkeen perintöveroa on maksettava vain siitä osasta jäämistöä, mikä laskennallisen osituksen jälkeen jää lesken kuolinpesään. Eli kummankin puolison avio-oikeuden alainen omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi. Vain tästä puoliosasta määrätään perintövero perillisille.
Verottaja suorittaa laskennallisen osituksen puolisoiden välillä kaksi kertaa: ensimmäisen kerran ensiksi kuolleen puolison jälkeen toimitettavassa perintöverotuksessa ja uudestaan lesken jälkeen toimitettavassa perintöverotuksessa. Nämä ositukset voivat johtaa hyvin erilaisiin lopputulokseen erityisesti silloin, kun puolisoiden kuolinhetkien välillä on pitkä aika.
Ensiksi kuolleen puolison avio-oikeuden alainen omaisuus ilmoitetaan lesken perukirjassa siltä osin kuin sitä on jäljellä lesken kuolinhetkellä. Jos ensiksi kuolleen puolison omaisuutta on myyty lesken eläessä, on myynnistä saadut varat tai niillä hankittu uusi omaisuus ilmoitettava lesken perukirjassa ensiksi kuolleen puolison omaisuutena. Samoin on tehtävä tällaisen omaisuuden tuoton osalta.
Sellainen omaisuus, jonka leski on ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen ansainnut tai saanut esimerkiksi perintönä, on avio-oikeudesta vapaata. Avio-oikeuden alaista ja siten osituksessa huomioitavaa omaisuutta on vain se omaisuus, mikä puolisoilla oli avioliiton purkautuessa. Koska avioliitto on purkautunut jo ensiksi kuolleen puolison kuolemaan, ei lesken myöhemmin saama omaisuus kuulu enää osituksen piiriin.
Seuraava esimerkki valaissee asiaa:
A kuoli vuonna 2010. A:n perukirjassa A:n avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö oli 100 000 euroa ja lesken B 20 000 euroa. Laskennallisessa osituksessa A:n kuolinpesään kuuluu puolet yhteenlasketusta säästöstä eli 60 000 euroa, josta määrästä perilliset maksavat perintöveron.
Ositusta ja jakoa ei toimiteta B:n eläessä, joten B:n kuollessa vuonna 2014 on verottajan suoritettava laskennallinen ositus uudestaan sen määrittämiseksi, mikä omaisuus kuuluu lesken kuolinpesään. A:n avio-oikeuden alaisen omaisuuden arvo on lesken eläessä alentunut 80 000 euroon. B:n avio-oikeuden alainen omaisuus on alentunut 10 000 euroon ja lisäksi B on saanut perintöä 50 000 euroa. Laskennallisessa osituksessa B:n jäämistöön kuuluu siten (80 000 + 10 000) / 2 = 45 000. Lisäksi B:n jäämistöön kuuluu avio-oikeudesta vapaa omaisuus 50 000 euroa. Näin ollen B:n perilliset joutuvat maksamaan perintöveroa 95 000 euron perinnöstä.
Asioita helpottaisi paljon se, että ositus ja perinnönjako tehtäisiin jo lesken eläessä.