Perunkirjoituksessa laadittavaa asiakirjaa kutsutaan perukirjaksi. Perukirjalla on useita funktioita, joista keskeisimmät ovat sen toimiminen kuolinpesän inventaariona ja perintöverotuksen pohjana. Perukirjasta laaditaan yleensä kaksi alkuperäistä kappaletta, joista toinen toimitetaan veroviranomaiselle perintöveron määräämistä varten. Määräaika perukirjan toimittamiselle verottajalle on kuukausi perunkirjoituspäivästä. Toinen kappale jää kuolinpesän haltuun. Hyvään perunkirjoitustapaan kuuluu, että kaikille pesän osakkaille toimitetaan kopio alkuperäisestä perukirjasta.
Varojen arvostaminen perukirjassa
Perintö- ja lahjaverolain mukaan kuolinpesän varat ja velat tulee lähtökohtaisesti merkitä ns. käypään arvoon. Käypä arvo tarkoittaa omaisuuden todennäköistä luovutushintaa. Verosuunnittelun keinoin on kuitenkin tietyissä rajoissa mahdollista vaikuttaa verorasituksen määrään. Järkevällä verosuunnittelulla voidaankin säästää merkittäviä summia esimerkiksi perintöveron ja luovutusvoittojen erilaisen verokohtelun johdosta.
Rahavarojen ja talletusten arvostaminen on tyyppitilanteissa suhteellisen yksinkertaista, mutta esim. yritysvarallisuuden ja kiinteistöjen osalta arvonmääritys voi olla vaikeampaa. Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden arvostamisessa voidaan hyödyntää kiinteistönvälittäjältä pyydettävää arviota. Varojen arvostamisesta johtuvat kustannukset saa merkitä kuolinpesän menoiksi, jolloin maksettavan perintöveron määräkin pienenee.
Lisätietoa varojen arvostamisesta perunkirjoituksessa löytyy verohallinnon ohjeesta.
Perukirjaan liitettävät asiakirjat:
- riittävä sukuselvitys vainajasta, mistä ilmenee mahdolliset puolisot ja perilliset sekä perillisten virkatodistukset tai heidän sukuselvityksensä, jos perillinen on kuollut ennen perittävää
- mahdollinen testamentti ja avioehtosopimus jäljennöksinä
- mahdollinen peru-, ositus- tai perinnönjakokirja ensin kuolleen puolison jälkeen jäljennöksinä
- jäljennökset muista asiakirjoista, jotka ovat tarpeellisia pesän tilan selville saamiseksi
- jäljennös jakokirjasta, jos perinnönjako on toimitettu
Perukirjan sisältö:
Perukirjasta on aina ilmettävä mm.:
- perunkirjoituksen aika ja paikka
- kuka on pesän ilmoittaja ja ketkä ovat uskotut miehet
- kuka vastaanottaa perintöverotusta koskevia ilmoituksia ja tiedusteluja
- perillisten sukulaisuussuhde perittävään
- onko pesän osakas perittävän avopuoliso
- perittävän täydellinen nimi, ammatti ja kotipaikka sekä henkilötunnus ja kuolinpäivä
- kuolinpesän osakkaiden täydelliset nimet, henkilötunnukset ja osoitteet
- ketkä ovat perunkirjoituksessa läsnä
- miten ja milloin tieto toimituksesta on annettu osakkaille
- vainajan ja tämän puolison (jos avio-oikeus) varat ja velat kuolinhetkellä
- avio-oikeuden ulkopuolelle jäävä omaisuus ja se, mihin tämä seikka perustuu
- maininta mahdollisesta ennakkoperinnöstä ja muusta pesään kuulumattomasta omaisuudesta, joka on huomioitava lakiosan suuruutta määrättäessä
- ilmoitus siitä, käyttääkö leski oikeuttaan pitää kuolinpesä jakamattomana hallinnassaan
- ilmoitus siitä, kieltäytyykö leski luovuttamasta omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille (lesken tasinkoprivilegi)
- mahdolliset henkivakuutuskorvaukset ja taloudelliset tuet
- pesän ilmoittajan valaehtoinen vakuutus siitä, että annetut tiedot ovat oikeat ja ettei hän tahallisesti ole jättänyt mitään ilmoittamatta
- muut seikat, joilla saattaa olla merkitystä osakkaiden tai verotuksen kannalta.
Täydennysperukirja
Jos perunkirjoituksen jälkeen pesään ilmaantuu uusia varoja tai velkoja, on laadittava täydennys- tai oikaisuperukirja. Määräaika täydennysperunkirjoitukselle on kuukausi varojen (tai velkojen) ilmaantumisesta.
