Haluaisimme tulevan puolisoni kanssa tehdä sellaisen avioehdon, että mahdollisessa avioerossa puolisoni saisi yhteisestä kodistamme esimerkiksi neljäsosan. Näin siis siinä tilanteessa, että hän omistaisi asunnosta vähemmän kuin tuon neljäsosan. Jos hän taas omistaisi suuremman osan, saisi hän pitää koko omistusosuutensa. Miten tällainen ehto tehdään?
Avioehtosopimus on varsin määrämuotoinen ja sisällöltään säännelty sopimustyyppi. Tämä tarkoittaa sitä, että avioehtosopimus tulee tehdä juuri tietyllä tavalla ja sillä voidaan sopia vain rajoitetusti tietyistä seikoista: Avioliittolain mukaan avioehtosopimuksessa voivat kihlakumppanit tai puolisot määrätä, että avio-oikeutta ei ole sellaiseen omaisuuteen, joka jommallakummalla heistä on tai jonka hän myöhemmin saa. Tämän laajemmin tai yksityiskohtaisemmin ei avioehdolla voi avioeroon varautua.
Käytännön elämässä puolisoilla tai kihlakumppaneilla saattaa olla tarve sopia oikeussuhteistaan paljon yksityiskohtaisemmin mahdollisen avioeron varalle. Oikeuskäytäntö tunteekin niin sanotun osituksen esisopimuksen tai sopimuksen avioeron varalle. Toisin kuin avioehto tämä oikeustoimi ei ole avioliittolaissa säännelty vaan se perustuu yleisille sopimusoikeudellisille periaatteille ja puolisoiden sopimusvapaudelle. Avioehdon ja osituksen esisopimuksen ero näkyy myös siinä, että avioehto sitoo myös ulkopuolista tahoa – esimerkiksi puolison velkojaa tai kuolinpesää – mutta osituksen esisopimus vain sopimuksen osapuolia.
Kun avioehdolla määrätään ainoastaan siitä, onko jokin omaisuus avio-oikeuden alaista, voidaan osituksen esisopimuksella määrätä osapuolten taloudellisista suhteista ja osituksen lopputuloksesta paljon yksityiskohtaisemmin. Tyypillisesti sopimukseen otetaan määräyksiä esimerkiksi siitä, mitä konkreettista omaisuutta ja minkä verran kumpikin puoliso on avioerossa oikeutettu saamaan, kumpi saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin, suoritetaanko asumishyödystä toiselle jotain korvausta, miten osapuolet vastaavat yhteisestä asuntolainasta keskinäisessä suhteessaan ja niin edelleen.
Kysyjän tapauksessa tavoiteltuun lopputulokseen ei ole mahdollista tai ainakaan tarkoituksenmukaista pyrkiä pelkällä avioehdolla siitä syystä, että avio-oikeuden laajuuden ohella asunnon omistusosuuksien suhteet vaikuttavat osituksen lopputulokseen. Kun sopimuksen tekohetkellä omistusosuudet eivät ole vielä tiedossa, olisi järkevämpää sopia asiasta osituksen esisopimuksella siten, että määrätään kummankin osapuolen saavan osituksessa vähintään 25 % asunnosta tai omistusosuuttaan vastaavan määrän sen mukaan kumpi näistä on suurempi.
