Helsinki | Espoo | Vantaa | Järvenpää | Hyvinkää | Hämeenlinna | Lahti | Tampere | Puh. +358 40 703 4423|info@fiducius.fi

Edunvalvontavaltuutus turvaa itsemääräämisoikeuden

//Edunvalvontavaltuutus turvaa itsemääräämisoikeuden

Edunvalvontavaltuutus turvaa itsemääräämisoikeuden

Tah­toi­sin va­rau­tua en­nakolta sii­hen, ett­en enää vanhempa­na ky­ke­ne hoi­ta­maan ta­lou­del­lisia asi­oi­tani. Olen kuul­lut edunvalvon­ta­val­ta­kir­jas­ta. Mi­kä se on ja mi­ten se teh­dään?

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen tar­koi­tuk­sena on mahdol­lis­taa se, että ih­mi­nen voi itse etu­kä­tei­sesti jär­jes­tää asi­oidensa hoi­don sen va­ral­ta, että hän myö­hem­min tu­lee sai­rau­den, henki­sen toi­minnan häi­riin­ty­mi­sen, hei­ken­ty­neen ter­veyden­tilan tai muun vas­taa­van syyn vuoksi ky­ke­ne­mättö­mäksi huo­leh­ti­maan asi­oistaan.

Pääasi­assa edunvalvon­ta­val­tuu­tuk­sen tar­koi­tus on si­ten sa­ma kuin laki­sää­tei­sen edun­val­von­nankin. Toi­sin kuin edunvalvon­ta, edunvalvon­ta­val­tuu­tus pe­rus­tuu kui­ten­kin henki­lön it­sen­sä an­ta­maan tah­donilmaisuun, kun taas laki­sää­tei­nen edunvalvon­ta pe­rus­tuu vi­ran­omaisen pää­tök­seen.

Val­tuutta­jan it­semää­räämisoi­keutta ko­ros­taa muun mu­assa se, että val­tuuttaja voi itse ni­me­tä val­tuu­te­tun, määri­tellä ne asi­at, joita val­tuu­tet­tu on kel­poi­nen hoi­ta­maan sekä päättää, mi­ten tar­kasti maist­raatti val­voo val­tuu­te­tun toi­min­taa.

Ole­tuk­sena edunvalvon­ta­val­tuu­tus­ta kos­keva mais­traatin val­von­ta on ke­vy­em­pi kuin laki­sää­tei­sen edun­val­von­nan. Val­tuu­tet­tu on vel­vol­li­nen ha­ke­maan te­ke­mil­leen toi­menpi­teil­le (esi­mer­kiksi asun­non myyn­ti) maist­raatin lu­van ja an­ta­maan vuo­siti­lin ai­noastaan sil­loin, kun val­tuu­tuk­ses­sa on niin määrät­ty. Val­tuu­te­tulla on kui­ten­kin aina vel­vol­li­suus laa­tia omaisuusluette­lo pää­mie­hensä va­rois­ta sekä vaadit­ta­essa an­taa tili maist­raatille.

Ylei­set edelly­tyk­set edunvalvon­ta­val­tuu­tuk­sen te­ke­mi­selle on, että val­tuuttaja on täyttä­nyt 18 vuot­ta ja ky­ke­nee ymmärtä­mään val­tuu­tuk­sen merki­tyk­sen. Val­tuutta­jan tu­lee siis val­ta­kir­jaa teh­des­sään olla oi­keustoi­mikel­poi­nen. Kel­poisuut­ta edunvalvon­ta­val­ta­kir­jan te­ke­mi­seen ar­vi­oi­daan pit­kälti sa­mal­la ta­valla kuin tes­ta­mentin­te­ko­kel­poisuut­ta.

Jos­kus edunvalvon­ta­val­tuu­tus teh­dään niin myö­hään, että henki­lön sai­raus tai muu toi­min­ta­ky­vyn häi­riy­ty­mi­nen on eden­nyt jo niin pit­käl­le, että oi­keustoi­mikel­poisuu­des­ta ei voi­da olla enää var­moja. Näissä ta­pauksis­sa – ja muu­toin­kin mil­loin val­ta­kirja an­ne­taan vas­ta kor­keassa iäs­sä – olisi syy­tä lää­kä­rin to­dis­tuk­sella varmis­tua val­tuutta­jan ky­vystä ymmär­tää val­ta­kir­jan laa­ti­mi­sen merki­tyk­sen. Muu­toin voi tulla on­gelmia, kun edunvalvon­ta­val­tuu­tuk­sen vah­vis­ta­mis­ta hae­taan maist­raa­tilta. Maist­raatti ni­mit­täin tut­kii val­tuu­tuk­sen vah­vis­ta­mi­sen yh­tey­des­sä sen, on­ko val­tuuttaja val­ta­kir­jan teh­des­sään ymmärtä­nyt asi­an merki­tys­tä.

Si­säl­lön osalta edunvalvon­ta­val­tuu­tuk­ses­ta on aina il­mettävä vä­hin­tään seu­raa­vat sei­kat: val­tuutta­mis­tar­koi­tus; asi­at, jois­sa val­tuu­tet­tu oi­keu­te­taan edus­ta­maan val­tuutta­jaa; val­tuuttaja ja val­tuu­tet­tu; sekä voimaantu­loehto, jon­ka mu­kaan val­tuu­tus tu­lee voimaan siinä ta­pauksessa, että val­tuuttaja tu­lee sai­rau­den, henki­sen toi­minnan häi­riin­ty­mi­sen, hei­ken­ty­neen ter­veyden­tilan tai muun vas­taa­van syyn vuoksi ky­ke­ne­mättö­mäksi huo­leh­ti­maan asi­oistaan.

Li­säk­si val­ta­kirja on teh­tävä noudat­taen seu­raa­via muoto­määräyksiä: Val­tuu­tus on teh­tävä kir­jalli­ses­ti. Sen tu­lee olla kah­den es­teettö­män to­dis­ta­jan to­dis­ta­ma. To­dis­ta­jien on tie­det­tä­vä, että ky­seessä on edun­val­von­ta­val­ta­kir­ja, mutta asiakir­jan tar­kempaa si­säl­töä ei to­dis­tajil­le tar­vitse näyt­tää.

2016-11-08T14:03:02+00:00Yleinen|