Tahtoisin varautua ennakolta siihen, etten enää vanhempana kykene hoitamaan taloudellisia asioitani. Olen kuullut edunvalvontavaltakirjasta. Mikä se on ja miten se tehdään?
Edunvalvontavaltuutuksen tarkoituksena on mahdollistaa se, että ihminen voi itse etukäteisesti järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän myöhemmin tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan.
Pääasiassa edunvalvontavaltuutuksen tarkoitus on siten sama kuin lakisääteisen edunvalvonnankin. Toisin kuin edunvalvonta, edunvalvontavaltuutus perustuu kuitenkin henkilön itsensä antamaan tahdonilmaisuun, kun taas lakisääteinen edunvalvonta perustuu viranomaisen päätökseen.
Valtuuttajan itsemääräämisoikeutta korostaa muun muassa se, että valtuuttaja voi itse nimetä valtuutetun, määritellä ne asiat, joita valtuutettu on kelpoinen hoitamaan sekä päättää, miten tarkasti maistraatti valvoo valtuutetun toimintaa.
Oletuksena edunvalvontavaltuutusta koskeva maistraatin valvonta on kevyempi kuin lakisääteisen edunvalvonnan. Valtuutettu on velvollinen hakemaan tekemilleen toimenpiteille (esimerkiksi asunnon myynti) maistraatin luvan ja antamaan vuositilin ainoastaan silloin, kun valtuutuksessa on niin määrätty. Valtuutetulla on kuitenkin aina velvollisuus laatia omaisuusluettelo päämiehensä varoista sekä vaadittaessa antaa tili maistraatille.
Yleiset edellytykset edunvalvontavaltuutuksen tekemiselle on, että valtuuttaja on täyttänyt 18 vuotta ja kykenee ymmärtämään valtuutuksen merkityksen. Valtuuttajan tulee siis valtakirjaa tehdessään olla oikeustoimikelpoinen. Kelpoisuutta edunvalvontavaltakirjan tekemiseen arvioidaan pitkälti samalla tavalla kuin testamentintekokelpoisuutta.
Joskus edunvalvontavaltuutus tehdään niin myöhään, että henkilön sairaus tai muu toimintakyvyn häiriytyminen on edennyt jo niin pitkälle, että oikeustoimikelpoisuudesta ei voida olla enää varmoja. Näissä tapauksissa – ja muutoinkin milloin valtakirja annetaan vasta korkeassa iässä – olisi syytä lääkärin todistuksella varmistua valtuuttajan kyvystä ymmärtää valtakirjan laatimisen merkityksen. Muutoin voi tulla ongelmia, kun edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista haetaan maistraatilta. Maistraatti nimittäin tutkii valtuutuksen vahvistamisen yhteydessä sen, onko valtuuttaja valtakirjan tehdessään ymmärtänyt asian merkitystä.
Sisällön osalta edunvalvontavaltuutuksesta on aina ilmettävä vähintään seuraavat seikat: valtuuttamistarkoitus; asiat, joissa valtuutettu oikeutetaan edustamaan valtuuttajaa; valtuuttaja ja valtuutettu; sekä voimaantuloehto, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan.
Lisäksi valtakirja on tehtävä noudattaen seuraavia muotomääräyksiä: Valtuutus on tehtävä kirjallisesti. Sen tulee olla kahden esteettömän todistajan todistama. Todistajien on tiedettävä, että kyseessä on edunvalvontavaltakirja, mutta asiakirjan tarkempaa sisältöä ei todistajille tarvitse näyttää.