An­noin vii­me syk­synä pe­run­kir­joi­tus­ta kos­ke­van toi­meksi­an­non eräälle asi­an­aja­jal­le. Asi­anajaja ei osannut an­taa hin­ta­ar­vio­ta, vaan ker­toi ai­noastaan tun­ti­palkkionsa, joka oli 220 eu­roa. Lo­pul­li­nen las­ku oli yli 6 000 eu­roa! Mie­les­täni las­ku oli ai­van yli­mi­toi­tet­tu ja koh­tuu­ton. Mi­ten täs­sä pi­täisi nyt toi­mia?

Asi­anajajan sekä lu­van saa­neen oi­keudenkäyntiavus­ta­jan tu­lee re­hel­li­sesti ja tun­nol­li­sesti täyttää hä­nel­le us­ko­tut teh­tä­vät. Vain osa näistä vel­vol­li­suuksista on ni­menomaises­ti ja yksi­tyis­koh­tai­sesti kir­joi­tet­tu la­kiin tai hy­vää asi­an­aja­ja­ta­paa kos­ke­viin oh­jei­siin.

Asi­anajopalkki­on on ol­tava koh­tuul­li­nen sekä sää­dös­ten ja asi­an­aja­jalii­ton oh­jei­den mu­kai­nen. Kos­ka toi­meksi­an­to­jen si­säl­löt vaihte­le­vat ta­pauskohtai­ses­ti, ei palkkion koh­tuul­li­suudes­ta ole voi­tu sää­tää tä­män yksi­tyis­koh­tai­semmin. Koh­tuul­li­suusar­viointiin vai­kut­ta­vat muun mu­assa ky­sei­sen paikka­kunnan yleinen palkkio­ta­so, teh­tä­vän vai­keus, sii­hen ta­vanomaises­ti tar­vit­tava aika yn­nä muut sei­kat.

Asi­ak­kaan pyynnöstä asi­anajajan on il­moi­tet­tava teh­tä­vää vas­taanotetta­essa palkkio­pe­rus­teensa ja las­ku­tus­käy­tän­tön­sä sekä ar­vioi­tava teh­tä­vän tai sen osan hoi­ta­mi­ses­ta ve­loi­tet­tava palkkio. Ku­lut­tajasuh­teis­sa ar­vio on an­net­tava ar­von­lisä­ve­rol­lise­na. Ar­vio an­ne­taan niil­lä tie­doil­la, jot­ka ovat tuolloin asi­anajajan käy­tet­tä­vis­sä. Mi­käli teh­tä­vää hoi­det­ta­essa il­me­nee, että ar­vioi­tu palkkio ylit­tyy, asi­anajajan on il­moi­tet­tava siitä asi­ak­kaalle.

Jos palkkion suu­ruudes­ta tu­lee asi­anajajan ja tä­män asi­ak­kaan vä­lillä eri­mie­li­syyttä, on asi­anajajan py­rit­tävä rat­kai­se­maan eri­mie­li­syys so­vin­nol­li­ses­ti. So­vin­nol­li­suus voi edellyt­tää las­kun koh­tuul­li­suuden ob­jek­tii­vista ar­viointia, maksuaika­jär­jes­tely­jä ja mui­ta vas­taa­via toi­mia.

Asi­anajajan tu­lee myös an­taa asi­ak­kaalle tie­to sii­tä, mi­ten tä­mä voi saattaa eri­mie­li­syy­den palkkioriita-­asiana asi­an­aja­jalii­ton val­von­ta­lau­ta­kunnan käsi­tel­tä­väk­si. Val­von­ta­lau­ta­kunnan an­ta­ma palkkiosuo­situs ei ole si­to­va, ja jos asi­anajaja ei suostu suo­si­tus­ta noudat­ta­maan, voi asiakas rii­tauttaa palkkion myös tuomioistuimessa.

Palkkion koh­tuul­li­suutta kos­keva asia voi tulla tut­kit­ta­vak­si sekä val­von­ta-­asiana että palkkioriita-­asiana. Val­von­ta-­asi­assa on ky­sy­mys sii­tä, on­ko asi­anajaja me­ne­tel­lyt vel­vol­li­suuksiensa vas­tai­sesti las­kut­ta­es­saan koh­tuutto­man suu­ren palkkion ja tu­lee­ko hä­nel­le siksi an­taa ku­rin­pi­dol­li­nen seu­raamus. Palkkioriita-­asi­assa tar­koi­tuk­sena on an­taa vain suo­situs koh­tuul­li­ses­ta palkkiosta eikä siinä voi­da an­taa ku­rin­pi­dol­lisia seu­raamuksia.

Jos palkkioriita-­asi­assa on päädyt­ty alenta­maan asi­anajopalkkiota merkit­tä­väk­si, tar­koit­taa se usein myös si­tä, että sa­ma asia val­von­ta­-asiana joh­taisi ku­rin­pi­dol­li­seen seu­raamukseen. Asi­an­aja­jalii­ton val­von­ta­lau­ta­kunnan rat­kai­su­käy­tän­nös­sä on asi­an­aja­jalle an­net­tu joko huomautus tai va­roi­tus yleensä sil­loin, kun palkkioriita-­asi­assa on asi­anajajan las­kua alennet­tu vä­hin­tään kymme­niä pro­sentteja.

Toi­saalta palkkioriita-­asi­an vi­reil­le lait­ta­mi­nen ei ole edellytys kan­te­lun te­ke­mi­selle koh­tuutto­man suu­res­ta palkkiosta. Palkkion koh­tuutto­muus voi il­me­tä esimerkiksi liian suu­rena tun­ti­tak­sana tai tar­peetto­man suu­rena tun­ti­määrä­nä. Val­von­ta­lau­ta­kunnan rat­kai­su­käy­tän­nös­tä löy­tyy esimerkiksi ta­paus, jos­sa asi­anajaja oli ve­loit­ta­nut suh­teel­lisen ta­vanomaises­ta pe­run­kir­joi­tuk­ses­ta 7 686 eu­roa tun­tive­loi­tuk­sen ol­les­sa 183 eu­roa. Val­von­ta­lau­ta­kun­ta kat­soi, että tun­ti­tak­sa si­nänsä oli koh­tuul­li­nen, mutta teh­dyt 42 työ­tun­tia ei­vät ol­leet koh­tuul­li­ses­sa suh­teessa toi­meksi­an­toon. Koh­tuul­lise­na palkkio­na val­von­ta­lau­ta­kun­ta piti 3 660 eu­roa.

Ky­sy­jän tuli­si mahdol­li­simman pi­kai­sesti kir­jalli­sesti rek­la­moida asi­anajajaa liian suu­rek­si ko­ke­mansa las­kun joh­dos­ta. Jos so­pua ei syn­ny, voisi palkkioriita­-asi­an käynnis­tä­mi­nen olla jär­ke­vää.