Annoin viime syksynä perunkirjoitusta koskevan toimeksiannon eräälle asianajajalle. Asianajaja ei osannut antaa hintaarviota, vaan kertoi ainoastaan tuntipalkkionsa, joka oli 220 euroa. Lopullinen lasku oli yli 6 000 euroa! Mielestäni lasku oli aivan ylimitoitettu ja kohtuuton. Miten tässä pitäisi nyt toimia?
Asianajajan sekä luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät. Vain osa näistä velvollisuuksista on nimenomaisesti ja yksityiskohtaisesti kirjoitettu lakiin tai hyvää asianajajatapaa koskeviin ohjeisiin.
Asianajopalkkion on oltava kohtuullinen sekä säädösten ja asianajajaliiton ohjeiden mukainen. Koska toimeksiantojen sisällöt vaihtelevat tapauskohtaisesti, ei palkkion kohtuullisuudesta ole voitu säätää tämän yksityiskohtaisemmin. Kohtuullisuusarviointiin vaikuttavat muun muassa kyseisen paikkakunnan yleinen palkkiotaso, tehtävän vaikeus, siihen tavanomaisesti tarvittava aika ynnä muut seikat.
Asiakkaan pyynnöstä asianajajan on ilmoitettava tehtävää vastaanotettaessa palkkioperusteensa ja laskutuskäytäntönsä sekä arvioitava tehtävän tai sen osan hoitamisesta veloitettava palkkio. Kuluttajasuhteissa arvio on annettava arvonlisäverollisena. Arvio annetaan niillä tiedoilla, jotka ovat tuolloin asianajajan käytettävissä. Mikäli tehtävää hoidettaessa ilmenee, että arvioitu palkkio ylittyy, asianajajan on ilmoitettava siitä asiakkaalle.
Jos palkkion suuruudesta tulee asianajajan ja tämän asiakkaan välillä erimielisyyttä, on asianajajan pyrittävä ratkaisemaan erimielisyys sovinnollisesti. Sovinnollisuus voi edellyttää laskun kohtuullisuuden objektiivista arviointia, maksuaikajärjestelyjä ja muita vastaavia toimia.
Asianajajan tulee myös antaa asiakkaalle tieto siitä, miten tämä voi saattaa erimielisyyden palkkioriita-asiana asianajajaliiton valvontalautakunnan käsiteltäväksi. Valvontalautakunnan antama palkkiosuositus ei ole sitova, ja jos asianajaja ei suostu suositusta noudattamaan, voi asiakas riitauttaa palkkion myös tuomioistuimessa.
Palkkion kohtuullisuutta koskeva asia voi tulla tutkittavaksi sekä valvonta-asiana että palkkioriita-asiana. Valvonta-asiassa on kysymys siitä, onko asianajaja menetellyt velvollisuuksiensa vastaisesti laskuttaessaan kohtuuttoman suuren palkkion ja tuleeko hänelle siksi antaa kurinpidollinen seuraamus. Palkkioriita-asiassa tarkoituksena on antaa vain suositus kohtuullisesta palkkiosta eikä siinä voida antaa kurinpidollisia seuraamuksia.
Jos palkkioriita-asiassa on päädytty alentamaan asianajopalkkiota merkittäväksi, tarkoittaa se usein myös sitä, että sama asia valvonta-asiana johtaisi kurinpidolliseen seuraamukseen. Asianajajaliiton valvontalautakunnan ratkaisukäytännössä on asianajajalle annettu joko huomautus tai varoitus yleensä silloin, kun palkkioriita-asiassa on asianajajan laskua alennettu vähintään kymmeniä prosentteja.
Toisaalta palkkioriita-asian vireille laittaminen ei ole edellytys kantelun tekemiselle kohtuuttoman suuresta palkkiosta. Palkkion kohtuuttomuus voi ilmetä esimerkiksi liian suurena tuntitaksana tai tarpeettoman suurena tuntimääränä. Valvontalautakunnan ratkaisukäytännöstä löytyy esimerkiksi tapaus, jossa asianajaja oli veloittanut suhteellisen tavanomaisesta perunkirjoituksesta 7 686 euroa tuntiveloituksen ollessa 183 euroa. Valvontalautakunta katsoi, että tuntitaksa sinänsä oli kohtuullinen, mutta tehdyt 42 työtuntia eivät olleet kohtuullisessa suhteessa toimeksiantoon. Kohtuullisena palkkiona valvontalautakunta piti 3 660 euroa.
Kysyjän tulisi mahdollisimman pikaisesti kirjallisesti reklamoida asianajajaa liian suureksi kokemansa laskun johdosta. Jos sopua ei synny, voisi palkkioriita-asian käynnistäminen olla järkevää.