Lapsemme on sijoitettu kiireellisesti sijaishuoltoon. Syynä oli äkillinen tilanne, joka on jo rauhoittunut. Haluaisimme puolisoni kanssa ottaa yhteyttä lapseemme. Lastensuojelu ei kuitenkaan ole antanut meille tähän mahdollisuutta. Kuinka voimme toimia?
Kiireellinen sijoittaminen on lastensuojelun keino tilanteessa, jossa lapsi on välittömässä vaarassa. Tällöin lapsen edun kannalta katsotaan tarpeelliseksi poistaa lapsi kyseisestä tilanteesta ja turvata lapsen olot sijaishuollolla. Pääasiassa kiireellinen sijoitus tulee kyseeseen, kun lapsi ei voi turvallisesti jäädä kotiinsa. Tämä voi johtua vanhempien laiminlyönneistä tai suorasta väkivallasta tai väkivallan uhasta lasta kohtaan.
Sosiaalihuollon on useimmissa tilanteissa taattava lapselle oikeus pitää yhteyttä vanhempiinsa. Kuitenkin lapsen ollessa sijaishuollossa tätä oikeutta on mahdollista rajoittaa, jos yhteydenpito ei olisi lapsen edun mukaista. Sijaishuollon järjestämisen tavalla ei ole merkitystä rajoituksen kannalta. Yhteydenpidon rajoittaminen on mahdollista, jos yhteydenpito vaarantaisi sijaishuollon tarkoituksen toteutumisen ja rajoittaminen on lapsen kasvatuksen kannalta välttämätöntä. Lisäksi rajoituksen tulee olla välttämätön lapsen edun toteutumiseksi, ja sen tulee tosiasiallisesti edistää lapsen etua.
Kiireellisen sijoituksen tilanteissa taustalla olevat syyt voivat olla hyvinkin vakavia. Tällöin yhteydenpidon rajoittamisen syyt voivat täyttyä. Yhteydenpidon rajoituksesta kiireellisen sijoituksen aikana on kuitenkin annettava erillinen päätös, jossa yksilöidään syyt rajoitukselle. Pelkkä kiireellinen sijoitus ei siis tarkoita yhteydenpidon rajoittamista. Yhteydenpidon rajoitus on purettava rajoituksen tullessa tarpeettomaksi. Lapsen huoltajalla on myös mahdollisuus valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen ja saattaa asia siten riippumattoman tuomioistuimen arvioitavaksi.
Kysyjän tilanteessa on mahdotonta kertoa yhteydenpitoa rajoittavan päätöksen laillisuudesta. Kysyjä voi kuitenkin ottaa yhteyttä asiasta vastaaviin sosiaaliviranomaisiin ja kysyä milloin yhteydenpito voidaan taas aloittaa. Kysyjä voi myös halutessaan valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen, jos päätös on hänen mielestään perusteeton.
