Toimin rekisteröidyn yhdistyksen hallituksessa. Hallituksen tietoon on saatettu, että eräs yhdistyksen jäsen on toiminut vapaa-ajallaan vastoin yhdistyksen tavoitteita ja muutoinkin haastanut riita yhdistyksen jäsenten kesken. Hallitus aikoo antaa jäsenelle kurinpidollisen varoituksen. Voiko hallitus näin tehdä?
Yhdistyslaissa mainitaan yhdistyksen kurinpitokeinoiksi äänioikeuden epääminen yhdistyksen kokouksessa ja yhdistyksestä erottaminen. Näiden lisäksi yhdistyksellä voi oikeuskäytännön valossa olla muitakin kurinpidon muotoja kuten sakko tai kielto osallistua yhdistyksen toimintaan. Esimerkiksi urheiluseuroissa on usein käytössä kilpailukielto kurinpidollisena määräyksenä. Tällaiset muut kurinpitomuodot edellyttävät kuitenkin, että asiasta on yhdistyksen säännöissä määrätty.
Yhdistyksen mahdollisuus kurinpitotoimiin perustuu aina jäsenyyteen, joten kurinpitotoimien mahdollisuus ja muodot on oltava tiedossa yhdistyksen jäsenillä. Yhdistyksen kurinpitotoimet voidaan kirjata yhdistyksen sääntöjä alempiasteiseen kurinpitosääntöön. Kurinpitotoimien mahdollisuus ja muoto täytyy kuitenkin aina olla kirjattu yhdistyksen sääntöihin. Yhdistyksen säännöt eivät saa olla lain tai hyvän tavan vastaisia, mikä rajaa pois esimerkiksi nöyryyttävät rangaistukset ja julkiselle vallalle kuuluvat vapausrangaistukset.
Yhdistyksestä erottaminen on voimakkain yhdistyksen määräämä sanktio ja viimesijainen kurinpitokeino. Yhdistyslaissa on säädetty tarkasti yhdistyksestä erottamisesta, näin ollen lievemmätkin kurinpitokeinot ovat mahdollisia. Yhdistyksen määräämät sanktiot voivat johtua kahdesta asiasta: jäsenvelvoitteiden laiminlyönnistä tai yhdistyksen vastaisesta toiminnasta. Rangaistuksen tulee kohdistua jäsenyyteen ja jäsenoikeuksien rajoittamiseen.
Yhdistyksen kokous on toimivaltainen päättämään rangaistuksista, ellei yhdistyksen säännöissä määrätä kurinpitoa esimerkiksi hallituksen tehtäväksi. Yhdistyksellä voi olla myös kurinpitolautakunta. Jos yhdistys kuuluu isompaan keskusjärjestöön, voi yhdistys säännöissään antaa kurinpitovaltansa keskusjärjestölle, jolloin keskusjärjestö voi kohdistaa kurinpitotoimia perusyhdistysten jäsenistöön.
Jäsenellä on aina oikeus tulla kuulluksi häneen kohdistuvassa kurinpitoasiassa. Jäsenellä on myös oikeus erota, mitä voidaan rajoittaa vain yhdistyslain mukaisesti. Yhdistys ei pääsääntöisesti voi kohdistaa kurinpitotoimia eronneeseen jäseneen, sillä yhdistyksen kurinpitovalta perustuu jäsenyyteen. Sama pätee myös yhdistyksestä erotettuun jäseneen.
Yhdistyksen kurinpitotoimia voidaan joutua käsittelemään myös tuomioistuimessa. Lähtökohta on, että kanteen on ylitettävä tuomioistuinasian kynnys ja oltava asianomaisen oikeussuojan kannalta olennainen. Tällainen voisi olla esimerkiksi toimintakieltoa koskeva kurinpitomääräys, joka olisi vaikutuksensa kannalta verrattavissa erottamiseen.
