Perustietoa perunkirjoituksesta
Tarvitsetko apua perunkirjoituksen toimittamisessa?
Perunkirjoituksen määräajat
Perunkirjoitus tulee toimittaa kolmen kuukauden kuluessa perittävän kuolinpäivästä. Aikaraja on kriittinen, sillä perunkirjoituksen toimittamisen laiminlyönti voi aiheuttaa kuolinpesän osakkaalle vastuun vainajan veloista.
Toimivaltaiselta veroviranomaiselta voi erityisestä syystä hakea pidennystä perunkirjoituksen määräaikaan. Hakemus on kuitenkin tehtävä ennen alkuperäisen määräajan umpeutumista.
Vastuu perunkirjoittamisen toimittamisesta kuuluu kuolinpesän osakkaille. Ensisijaisessa vastuussa on se osakas, jonka hallussa kuolinpesä on. Tämä henkilö toimii myös perunkirjoituksessa kuolinpesän ilmoittajana.
Perunkirjoituksen ajasta ja paikasta on hyvissä ajoin annettava tieto kaikille osakkaille sekä eloonjääneelle puolisolle silloinkin, kun tämä ei ole kuolinpesän osakas.
Perunkirjoituksen jälkeen on perukirja vaadittavine liitteineen toimitettava perittävän viimeisen kotipaikan verotoimistoon yhden kuukauden kuluessa perunkirjoituksen toimittamisesta.
Uskottujen miesten tehtävät
Kuolinpesän osakkaan vastuulle kuuluu huolehtia siitä, että perunkirjoitus pidetään. Varsinainen perunkirjoitustoimituksen pitäminen ja perukirjan laatiminen on kuitenkin uskottujen miesten tehtävänä. Uskotut miehet toimivat pesän osakkaan (tai osakkaiden) toimeksiannosta, mutta ovat tehtävää hoitaessaan velvollisia itsenäisesti arvostamaan kuolinpesän varallisuuden.
Silloinkin, kun pesän osakkaat haluavat hoitaa perunkirjoituksen itse, tulee heidän silti hankkia uskotut miehet arvostamaan pesän varallisuuden.
Uskottuja miehiä tulee olla kaksi. Uskottuina miehinä toimivat useimmiten perintöoikeuteen erikoistuneet lakimiehet. Käytännössä toinen uskotuista miehistä on usein esim. asianajosihteeri.
Uskottujen miesten vastuu
Uskotut miehet voivat joutua vahingonkorvausvelvollisiksi kuolinpesän osakkaita kohtaan laiminlyödessään toimeksiantosopimuksensa mukaisia velvollisuuksiaan. Myös rikosoikeudellinen vastuu on mahdollinen, milloin uskotut miehet jättävät tietoisesti ilmoittamatta pesään kuuluvaa varallisuutta tai arvostavat sen alihintaiseksi.
Ketkä ovat kuolinpesän osakkaita
Kuolinpesän osakkaita ovat:
- Lakimääräiset perilliset
- Perittävän rintaperilliset eli lapset tai jonkun heistä ollessa kuollut, hänen lapsensa jne.
- Leski, jos perittävältä ei jäänyt rintaperillistä. Leskellä tarkoitetaan tässä ainoastaan perittävän aviopuolisoa (tai rekisteröityä parisuhdekumppania), ei avoliiton toista osapuolta. Tulee myös huomioida, ettei avioehdolla ole vaikutusta lesken perillisasemaan.
- Perittävän vanhemmat, jos perittävällä ei ollut rintaperillistä tai leskeä. Jos perittävän vanhempi on kuollut, tulee hänen sijaansa hänen lapsensa jne. eli perittävän sisarukset ja puolisisarukset tai näiden lapset jne.
- Perittävän isovanhemmat, jollei edellä mainittuja perillisiä ole. Jos perittävän isovanhempi on kuollut, tulee hänen sijaansa hänen lapsensa jne. eli perittävän tädit, sedät, enot mutta ei enää näiden lapset. Serkut eivät siis ole lakimääräisä perillisiä eivätkä siten peri ilman testamenttia.
- Leski voi olla kuolinpesän osakas silloinkin, kun hän ei ole lakimääräinen perillinen. Tällöin osakkuus syntyy avio-oikeuden perusteella. Mikäli puolisoilla oli avio-oikeuden täydellisesti poistava avioehto, ei leski ole kuolinpesän osakas avio-oikeuden perusteella. Avio-oikeuttahan ei tällöin ole. Lesken avio-oikeuteen perustuva osakkuus kuolinpesässä loppuu, kun ositus lesken ja kuolinpesän eli perillisten välillä on toimitettu.
- Yleistestamentin saaja eli henkilö, jolle perittävä on testamentannut koko omaisuutensa tai murto-osan siitä. Jotta testamentinsaajaa pidettäisiin kuolinpesän osakkaana, on testamentattuun omaisuuteen tullut saada omistusoikeus. Pelkkä hallintaoikeustestamentti ei siten saa aikaan pesän osakkuutta testamentinsaajalle. Myöskään pelkkä esinekohtainen testamentti ei tuota osakkuutta pesässä.
- Ns. toissijaiset perilliset, milloin perittävänä on leski, joka on aikoinaan perinyt puolisonsa lakimääräisenä perillisenä (ks. kohta 1.2.). Toissijaiset perilliset ovat ensiksi kuolleen puolison vanhemmat, sisarukset, isovanhemmat, sedät, tädit, enot jne. (ks. kohdat 1.3. ja 1.4.)
- Valtio, jos em. perillisiä ei ole.
Perunkirjoituksessa laadittavaa asiakirjaa kutsutaan perukirjaksi. Perukirjalla on useita funktioita, joista keskeisimmät ovat sen toimiminen kuolinpesän inventaariona ja perintöverotuksen pohjana.
Perukirjasta laaditaan yleensä kaksi alkuperäistä kappaletta, joista toinen toimitetaan veroviranomaiselle perintöveron määräämistä varten. Määräaika perukirjan toimittamiselle verottajalle on kuukausi perunkirjoituspäivästä. Toinen kappale jää kuolinpesän haltuun. Hyvään perunkirjoitustapaan kuuluu, että kaikille pesän osakkaille toimitetaan kopio alkuperäisestä perukirjasta.
Varojen arvostaminen perunkirjoituksessa
Perintö- ja lahjaverolain mukaan kuolinpesän varat ja velat tulee lähtökohtaisesti merkitä ns. käypään arvoon. Käypä arvo tarkoittaa omaisuuden todennäköistä luovutushintaa. Verosuunnittelun keinoin on kuitenkin tietyissä rajoissa mahdollista vaikuttaa verorasituksen määrään. Järkevällä verosuunnittelulla voidaankin säästää merkittäviä summia esimerkiksi perintöveron ja luovutusvoittojen erilaisen verokohtelun johdosta.
Rahavarojen ja talletusten arvostaminen on tyyppitilanteissa suhteellisen yksinkertaista, mutta esim. yritysvarallisuuden ja kiinteistöjen osalta arvonmääritys voi olla vaikeampaa. Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden arvostamisessa voidaan hyödyntää kiinteistönvälittäjältä pyydettävää arviota. Varojen arvostamisesta johtuvat kustannukset saa merkitä kuolinpesän menoiksi, jolloin maksettavan perintöveron määräkin pienenee.
Lisätietoa varojen arvostamisesta perunkirjoituksessa löytyy verohallinnon ohjeesta.
Perukirjaan liitettävät asiakirjat:
- riittävä sukuselvitys vainajasta, mistä ilmenee mahdolliset puolisot ja perilliset sekä perillisten virkatodistukset tai heidän sukuselvityksensä, jos perillinen on kuollut ennen perittävää
- mahdollinen testamentti ja avioehtosopimus jäljennöksinä
- mahdollinen peru-, ositus- tai perinnönjakokirja ensin kuolleen puolison jälkeen jäljennöksinä
- jäljennökset muista asiakirjoista, jotka ovat tarpeellisia pesän tilan selville saamiseksi
- jäljennös jakokirjasta, jos perinnönjako on toimitettu
Perukirjan sisältö:
Perukirjasta on aina ilmettävä mm.:
- perunkirjoituksen aika ja paikka
- kuka on pesän ilmoittaja ja ketkä ovat uskotut miehet
- kuka vastaanottaa perintöverotusta koskevia ilmoituksia ja tiedusteluja
- perillisten sukulaisuussuhde perittävään
- onko pesän osakas perittävän avopuoliso
- perittävän täydellinen nimi, ammatti ja kotipaikka sekä henkilötunnus ja kuolinpäivä
- kuolinpesän osakkaiden täydelliset nimet, henkilötunnukset ja osoitteet
- ketkä ovat perunkirjoituksessa läsnä
- miten ja milloin tieto toimituksesta on annettu osakkaille
- vainajan ja tämän puolison (jos avio-oikeus) varat ja velat kuolinhetkellä
- avio-oikeuden ulkopuolelle jäävä omaisuus ja se, mihin tämä seikka perustuu
- maininta mahdollisesta ennakkoperinnöstä ja muusta pesään kuulumattomasta omaisuudesta, joka on huomioitava lakiosan suuruutta määrättäessä
- ilmoitus siitä, käyttääkö leski oikeuttaan pitää kuolinpesä jakamattomana hallinnassaan
- ilmoitus siitä, kieltäytyykö leski luovuttamasta omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille (lesken tasinkoprivilegi)
- mahdolliset henkivakuutuskorvaukset ja taloudelliset tuet
- pesän ilmoittajan valaehtoinen vakuutus siitä, että annetut tiedot ovat oikeat ja ettei hän tahallisesti ole jättänyt mitään ilmoittamatta
- muut seikat, joilla saattaa olla merkitystä osakkaiden tai verotuksen kannalta.
Täydennysperukirja
Jos perunkirjoituksen jälkeen pesään ilmaantuu uusia varoja tai velkoja, on laadittava täydennys- tai oikaisuperukirja. Määräaika täydennysperunkirjoitukselle on kuukausi varojen (tai velkojen) ilmaantumisesta.