Avioero
Avustamme kaikissa avioeroon liittyvissä asioissa
Avioeroasia tulee vireille kirjallisella avioerohakemuksella. Avioerohakemuksen vireilletulo käynnistää kuuden kuukauden harkinta-ajan, jonka jälkeen puolisot on vaatimuksesta tuomittava avioeroon. Tämä on avioerohakemuksen ns. 2-vaihe. Mikäli vaatimusta ei tehdä vuoden kuluessa siitä, kun avioeroasia tuli vireille, raukeaa avioerohakemus. Tällöin, mikäli puolisot haluavat, että heidät kuitenkin tuomitaan avioeroon, on heidän jätettävä uusi avioerohakemus.
Poikkeus em. harkinta-ajalla myönnettävästä avioerosta on tilanne, jossa puolisot pystyvät osoittamaan asuneensa keskeytyksettä vähintään kaksi vuotta erillään. Tällöin avioeron saa heti ilman harkinta-aikaa.
Avioerohakemuksen voivat jättää puolisot yhdessä tai vain toinen heistä. Mikäli hakemus on jätetty yhdessä, käynnistyy harkinta-aika heti avioerohakemuksen jättämisellä. Muutoin harkinta-aika lasketaan siitä, kun hakemus on annettu tiedoksi toiselle puolisolle.
Lataa täytettävä avioerohakemus.
Puolisoiden varallisuusoikeudelliset asiat on järjestettävä uudelleen avioeron johdosta. Uusi tilanne voi edellyttää esimerkiksi yhteisomistusten purkamista, omaisuuden myymistä (kauppakirjojen laatimista) ja mahdollisesti myös testamenttien muuttamista. Joka tapauksessa on suoritettava ainakin ositus puolisoiden välillä (tai omaisuuden erottelu, mikäli puolisoilla on pätevä avio-oikeuden toistensa omaisuuteen täydellisesti poissulkeva avioehtosopimus).
Parasta olisi, jos puolisot pystyisivät sopimaan osituksesta sovinnollisesti. MIkäli sovintoon ei päästä, on puolisolla oikeus hakea pesänjakajan määräämistä käräjäoikeudelta. Tällöin puhutaan toimitusosituksesta. Pesänjakaja toimittaa osituksen ja arvostaa ositettavan varallisuuden.
Osituksessa lasketaan ensin kummankin puolison nettovarallisuus. Sitten puolisoiden nettovarallisuuden lasketaan yhteen ja saatu summa jaetaan kahdella. Toisin sanoen lasketaan puolisoiden varallisuuksien keskiarvo. Näin saadaan avio-oikeusosuus tai avio-osa. Avio-oikeusosaan on molemmilla puolisoilla oikeus, ja se toteutetaan siten, että enemmän omistava puoliso maksaa vähemmän omistavalle tasinkoa. Tasingon määrä on enemmän omistavan puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden ja avio-oikeusosuuden erotus.
Joissain tapauksissa on mahdollista, että ositus johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen. Tällöin ositusta on mahdollista vaatia soviteltavaksi. Osituksen kohtuusperusteinen sovittelu on kuitenkin poikkeus pääsäännöstä ja edellyttää, että toinen puoliso saisi perusteetonta taloudellista etua. Harkinnassa huomioon otettavia seikkoja ovat mm. avioliiton kesto, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi sekä muut vastaavat seikat.
Avioliiton kestäessä puolisoilla on elatusvelvollisuus toisiaan kohtaan. Avioliittolain mukaan kummankin puolison tulee ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen kykyjensä mukaan. Tuomioistuimen vaatimuksesta voidaan puoliso velvoittaa maksamaan elatusapua toiselle, mikäli tämä on laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa.
Myös avioeroasian yhteydessä voidaan vaatia tuomioistuimelta toisen puolison velvoittamista suorittamaan toiselle elatusapua. Tämä edellyttää kuitenkin, että puolison katsotaan tarvitsevan elatusapua.